Meillä oli tänään kivaa. Säätä ei voi kuin ihastella, helmikuussa 18C ja puolipilvistä, täydellinen puistosää. Niin oli tosin myös aika monen muun mielestä. Puistoja päivälle kertyi kolme. Suunniteltuja leikkideittejä oli yksi, suunnittelemattomia kaksi lisää. Autossa matkalla kotiin ne totes että meillä oli tänään lasten päivä.
Kotimatkalla esittelin niille autossa Känkkäränkän. Niitten mielestä rusinoita popsiva noita oli aivan mielettömän makee juttu. Meillä oli aikaa jutella känkkiksestä ja kuunneltiinpa me biisikin Mikko Alatalon laulamana, meidän pääväylä kun oli pudonnut yllättäin jonnekin monttuun ja tie oli poikki. Toki vaihtareitakin kotiinpaluulle löytyy, mutta ajokilometrejä tuli jonnin verran lisää, ja niitä vaihtarireittejä käytti muutkin.
puistossa oli yllättäin myös O:n koulukaveri Kabella
täällä me tavattiin hetken aikaa M:n luokkatoveria Laraa |
Kotimatkalla esittelin niille autossa Känkkäränkän. Niitten mielestä rusinoita popsiva noita oli aivan mielettömän makee juttu. Meillä oli aikaa jutella känkkiksestä ja kuunneltiinpa me biisikin Mikko Alatalon laulamana, meidän pääväylä kun oli pudonnut yllättäin jonnekin monttuun ja tie oli poikki. Toki vaihtareitakin kotiinpaluulle löytyy, mutta ajokilometrejä tuli jonnin verran lisää, ja niitä vaihtarireittejä käytti muutkin.
Kommentit
Lähetä kommentti