Siirry pääsisältöön

A Blog With Substance


Kiitos tunnustuksesta Pabe G! Tykkäsin erityisesti tehtävästä tällä kertaa ja mietin tovin mitä valkkaisin. Päädyin kuviin ajalta ennen Amerikkaa, menneiltä vuosilta ja mutkien takaa... Oli hauskaa eilen illalla elailla vanhoja kuvia yhdessä L:n kanssa. M:kin innostui mukaan ja katsottiin hääkuvat ja kaikki.



Tunnustuksen säännöt ovat:
1. Kiitä tunnustuksen antajaa.
2. Jaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle.
3. Ilmoita näille kahdeksalle bloggaajalle tunnustuksesta.
4. Näytä kahdeksan satunnaista kuvaa kuvateksteineen.

Mulla on aina suurimmat vaikeudet löytää ne joille jakaa tunnustus kun aina tuntuu et kaikki on sen jo saaneet tai että hyviä vaihtareita on liikaa tai... Älkää siis ottako paineita, ei oo pakko jatkaa eteenpäin, mutta kuvia näkisin mielelläni. Tämä tunnustus lähtee seuraaville blogeille:


Kaksi ekaa on "ekoblogeja" ja mä nyt vaan tykkään harrastaa ekoilua vaikka en missään tapauksesa mikään hardcore ekoilija olekaan.


Seuraavat neljä on blogeja elämästä ihan ylipäätään ja samalla elämästä vähintäänyhden erityislapsen kanssa. Leijonaemojen blogissa on monta kirjoittajaa ja yhtä monta kuin kirjoittajia on vamman tai erityisyyden asteita, lähestymistapoja ja ajatuksia. Moni kirjoitus on mulle ollut silmiä avaava kokemus.


Oisko tulta on mun blogilistani "Jeesus-blogi". Silläkin on monta kirjoittajaa ja jokainen heistä tekee työtä kirkon parissa. Ei pidä säikähtää, sisältö on moderni ja raikas ja lähestymistapa vähintäänkin tuore. Viimeisenä listalla on "kinttupolut". Marikan asenne elämään nyt vaan on niin ihana ja musta Marikan juttuja on kivaa lukea - tulen niistä hyvälle tuulelle.

Muistutan vielä et mä oon blogien massakuluttaja ja luen kymmeniä blogeja kahdella eri kielellä. 

Tässä mun kahdeksan kuvaa...












Koira on tässä vähän vajaat 4kk


Kommentit

  1. Hei Yksis! Kiitos tunnustuksen antamisesta meidän blogille. Kiitos omasta blogistasi ja noista tunnustuksista ja niiden kautta vinkeistä, mitä kaikkia mielenkiintoisia blogeja on. Kevätmieltä teidän perheelle! t. Minna T. Oisko tulta?- bloggaaja

    VastaaPoista
  2. Kiitos tunnustuksesta! Kiva haaste :)

    VastaaPoista
  3. Kiitos :) ! Palaan tähän blogissa lähiaikoina...

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion tehdä a

2.000

On ehkä osuvaa, tai sitten ei, että kahdestuhannes kirjoitus keskittyy suomen kieleen ja vähän suomalaisuuteenkin. Siihen kauniiseen ja rakkaaseen, kieleen jota minun omat lapseni eivät puhu. Kieleen, joka minun lasteni mielestä on lähinnä aika sekava, sillä miten kukaan voi tietää onko kuusi tulessa vai kakussa kuusi siivua. Näiden vuosien aikana olen todennut että on aiheita jotka kiinnostavat lukijaa vuosi toisensa jälkeen. Sellaisia ovat koulujärjestelmä, ihan tavallinen arki ja sitten juuri tämä, kysymys lasten kielitaidosta ja meidän kotikielestä.  Ylläoleva keskustelu käytiin meidän ystävien teinin kanssa. Nämä lapset ovat syntyneet Suomessa, molemmat vanhemmat ovat suomalaisia ja lapset ovat käyneet suomikoulua vuosia. Silti englanti on heilläkin se vahvempi kieli.  Tämä ja monia samankaltaisia keskusteluita käydään niissä perheissä, joissa lapset kasvavat kaksi, tai useampikielisessä kodissa, maassa, jossa valtakieli ei ole suomi. Mitä vanhemmaksi lapset kasvavat sitä enemmän

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena.  Kaskadi