Siirry pääsisältöön

epävappu - toukokuun eka kuvina

Mä kuulin sen jo kuudelta, mutta varsinaisesti havahdin vasta vähän yli kuuden...


...lakanat märkänä. Oikeesti tätä ei kovin usein tapahdu, tais olla toinen kerta kun se unissaan kasteli


hälytin pois päältä



päivän d-vitamiinit ja happosalpaaja

O lämmittelee

...ja keittää mulle kahvit

...ja haluu uuden siteen käteen

...seuraava valuu alakertaan



viimeisenä kolmikosta herää M


aamuhalit

aamukaakaot, M:lla omat juomat

ulkona tapahtuu



Koirakin heräs

...ja komennettiin ulos keittiöstä


tulee lämmin päivä... tässä vaiheessa ulkona on hädin tuskin kymmenen astetta




M lähtee L:n kyydillä terapiaan


...ja me muut vilkutetaan


lounaseväät lapsille

matkaeväät mulle


K auttaa kuvankäsittelyssä




sillä aikaa kun mä käyn suihkussa...

...hiiret tanssii sängyssä


ja päätyy kylpyyn



...tää on oikeesti loputon suo

ennen lähtöä luetaan kirjaa

K lupaa ajaa












kauheesti ei jää varaa


lounasta


näyteikkunoitten ihailua...





tilasin sen vaaleansinisen pellavapaidan


kultaa ja hopeeta by Tory Burch











ehsin lukea Hesarin ja kirjaa


ja sit pitikin mennä vessaan












O rakastui näihin länkkärilegoihin


M ihastui kenkiin


ja halus sovittaa






kävin hakemassa puistoevästä








"linna"

neiti pyöräilijä ajoi R:n kanssa


neljä kertaa tän lenkin, yhteensä siis noin 2.6km









päivän saldo - murtunut varvas


...ja täikampa

ei oo saarioisen tai atrian äitejä. Pinaattiletut on silti lasten herkkua


kaksitoista tuntia takaperin sama mytty oli märkiä lakanoita, nyt ne on siinä pesun jäljiltä


...sillä aikaa alakerrassa syötiin jälkkäriä

K:n toinen kylpy samana päivänä






M:n iltasatsi. Kaksi rautatabua, puolikas melatoniini ja viisi kolapulloa



mun iltasatsi - rotanmyrkkyä

M lähtee nukkumaan

aikuisten aika alkaa


Tunnisteet:

Kommentit

  1. Huma_nist3. toukokuuta 2013 klo 0.43

    Kuukauden ekat on nykyään mun lempipäiviä. :) Ihanaa kun jaksat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muusa Liinpaa4. toukokuuta 2013 klo 7.26

      Kiitos, et tiedä miten tää kommentii lämmitti mieltä ja tällä jaksan taas kuvata ja editoida muutaman kuukauden eteenpäin :)

      Poista
  2. Nina3. toukokuuta 2013 klo 14.48

    Lululemon = paradise :-)

    Ihmettelen hetken, miksi kellosi on niin tutun nakoinen. Kunnes tajusin, etta ostin samanlaisen Fossilin kellon siskolleni joululahjaksi... :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....
Lähetä kommentti
Lue lisää

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion teh...
6 kommenttia
Lue lisää

valokuvissa kaikki on aina hyvin

Jokin aika sitten sain blogiini kommentin, joka jäi kummittelemaan mun mieleen. Kommentti oli ystävällinen ja lyhyt. Se ei haastanut mihinkään, oikeastaan se oli pelkkä toteamus, jossa kirjoittaja sanoi: ”Mä haluaisin elää sun elämää!” Nopeasti voisi vastata, että niin minäkin, mutta jäin silti miettimään sitä mielikuvaa, joka tulee vastaan niin sosiaalisessa mediassa kuin täällä blogissakin. Vuosi 2023 oli monella tapaa haastava, ei raflaavan katastrofaalinen, mutta ehkä enneminkin sellainen hiljaisen haastava. Kukaan ei kuollut – paitsi kissa – ei edes melkein. Kukaan ei sairastunut vakavasti – paitsi koira, mutta sekin on hallinnassa. Kaikki on ihan hyvin, vaikka oli hetkiä, kun teki mieli heittää hanskat tiskiin. Toisaalta vuosi oli myös ihana, ja kun katsoin taaksepäin, keräillen kuvia tähänkin kirjoitukseen ajattelin, että mulla on tosiaan aika ihana elämä. Olemme monessa etuoikeutettuja ja moni antaisi varmasti paljon saadakseen elää sellaista elämää kuin ne valokuvien tarinat k...
Lähetä kommentti
Lue lisää