sunnuntai 5. toukokuuta 2013

tahdon asioita


Ai mitä me tehtiin tänään? No aamulla vaihdoin Jeesuksen seksiin ja Ikeaan ja rautakauppaan. Parisuhde, piha ja perhe ennen Jumalaa tai ainakin ennen jumalanpalvelusta.

Ikeasta jäi käteen kaks hodaria ja kolme jätskiä. Tavoitteena oli löytää pihakalusteisiin halvat ja hyvät istuintyynyt – ei löytynyt. Rautakaupasta saatiin säkillinen multaa ja maanpeittokasveja.


jos 82F on 28C, niin 83F on sit kai vähän päälle 28C


Loppupäivä nautiskeltiin meksikolaisesta oluesta Cinco de Mayo:n kunniaksi ja valkoviinistä ja lapset hodareista ja vesimelonista. Istutettiin ne maanpeittokasvit ja siirrettiin Gerberat amppeleista ruukkuun ja amppeleihin neilikat ja... sellaista kevyttä pientä kesäpuuhaa. Kaikki naapuruston lapset juoksenteli yhdessä ympäriinsä ja välillä se joka oli lähimpänä liimaili laastareita kaatuneitten polviin ja kyynärpäihin. Meidän pieni kylä kuja, kaikki pitää huolta toistensa mukuloista.






Kello lähentelee puolta seiskaa ja ulkona on edelleen lähemmäs kolmekymmentä ceetä. Ei haittaa vaikka tää on vaan väliaikaista ja kohta kuitenkin on taas kylmää ja märkää, vuosi sitten tällaista säätä odoteltiin pitkälle heinäkuuhun.



***

Mun kasvattajan taidot on jossakin kesäsäilössä tai kellarissa K:n kanssa. Mä en osaa tai tiedä miten sitä pitäis auttaa tai tukea. Se on jatkuvasti pulassa... heittää ämpärillisen vettä jonkun päälle, lyö, potkii, puree, repii kukat irti kukista, maalaa ketsupilla pöydän, heittää polkupyörän uima-altaaseen, kaataa kaupan esillepanon, karkaa, riisuu vaipan pissatakseen sohvaan... lista on pitkä ja mä oon ihan yhtä avuton kuin se lista loputon – eikä yksikään näistä kirjoitetusta ollut kuvitteellinen. Jäähyjen ainoa vaikutus on se et mä ehdin rauhoittua etten vetäis sitä turpaan, se ei nyt vaan ole se lapsi joka oppii a:n johtavan b:hen tai siis se ei ehdi ajattelemaan niin pitkälle ennen kuin jotain on jo tapahtunut. Mä ymmärrän kyllä että pitää olla toisenlaisia keinoja. Tän lapsen tehtävä on epäilemättä opettaa mulle jotakin elämää suurempaa, kärsivällisyyttä ja ymmärrystä sellaisissa mittasuhteissa mitä mulla ei ole. Mä en vaan aina tiedä onko musta opettelemaan tätä läksyä ilman että se menee rikki, siis K... ihan liian usein mun tekee mieli sanoa sille et saatanan urpo, päivittäin rukoilen voimia ja osaamista oman poikani kohtaamiseen. Kuitenkin, yhdellä hymyllä se sulattaa mun sydämen. Päätän taas tahtoa vähän enemmän.



1 kommentti:

  1. Ihan pakko kommentoida tähän, että aika tutulta kuulostaa, jos se yhtään lohduttaa.. Meillä ei jokin aika sitten voinut olla mitään särkyvää missään esillä, verhot oli nostettu ylös lattialta ja silti tavaraa hajosi. Nyt ollaan vähän edistytty, laatikot ja kaapit on edelleen lukittuja. Uskon, että aika ja ymmärryksen lisääntyminen auttaa, ihan varmasti. Voimia ja pitkää pinnaa! :) Marketta

    VastaaPoista

Kokeillaan miten tää kommentointi sujuu näin... Kerro mitä mietit. Jos et halua rekisteröityä, olet tervetullut laittamaan mulle sähköpostia tahdonasiat@gmail.com, tai kommentoimaan Facebookin kautta.