maanantai 27. toukokuuta 2013

melkein kaikki nurin

Ei ollut kummoista kuvausvaloa, ja ennen kaikkea nää peitot ja patjat tässä olkkarin lattialla ei oo olleet kovin kuvauksellisia.Yö meni juostessa ympär ämpär taloa ja sänkyjä vaihdellessa. Lopulta L nukkuin kuumeisena M:n sängyssä ja kuumeinen M haukkui – laryngiitti – ja pulisi mun vieressä ja K havahtui säännöllisesti. M onneks lopulta nukahti kun avasin makkarin ikkunan selkoselleen ja hengitys helpottui kostean yöilman täyttäessä huoneen. Kuuden jälkeen luovutin ja siirryin K:n kanssa alakertaan. M ja O ja L valui pian perässä.

M:n silmät oli muurautuneet umpeen ja kun sain niitä sen verran siistittyä et saatiin silmät auki oli helppoa tehdä maallikkodiagnoosiksi silmätulehdus. Saatiin päivystysaika kymmeneksi. Mua vähän huvitti kun se lastenlääkäriaseman täti muisti mulle kertoa et tästä menee päivystysmaksu... enhän mä sitä sinne ollut vuositarkastukseen viemässä vaan hakemassa hengitystä avaavaa ja silmätippoja kuumeiselle lapselle.  Niin ja kyllä mun järjenjuoksulla sunnuntaisin – myös silloin kun ”sunnuntai” sattuu maanantaille – maksetaan päivystyslisä.

Onneks aamukymmeneltä lääkärikeskuksessa oli vielä tyhjää ja väljää ja päästiin suoraan sisään. Silmätulehdus – tiesin – laryngiitti – tiesin – ja viimeisenä bingona angiina – totaaliylläri puun takaa. Angiina se sit on varmasti myös K:lla ja L:llä ja mulla. K sai reseptin lääkäriltä etänä ja aikuiset ehtii lääkäriin huomennakin. Onhan mulla ollut kurkku tosikipeenä perjantaiaamusta, mutta tässä on nyt ollut kaikkee muuta etten oo kauheesti ehtinyt miettimään kurkkukipua ja lihassärkyä ja vetämätöntä oloa. Viimeinen on pistetty kisaväsymyksen piikkiin ja puskettu eteenpäin, silleen kun kaikki äidit puskee.


Päivä on siis mennyt antibioottien ja silmätippojen ja telkkarin ja sohvallamakaamisen parissa. Kotimatkalla kävin ostamassa gallonan jätskiä. Onneksi ulkona sataa. Huomiset systeemit on peruttu ja keskiviikkona katsotaan josko uskaltauduttais takaisin maailmaan. Ihana Ystävä lupasi ruokkia meidän perheen huomenna kanakeitolla, kiitollisena otin avun vastaan.



4 kommenttia:

  1. :(
    Toivottavasti M ja kaikki muutkin voivat pian paremmin!

    VastaaPoista
  2. <3 ihana ystävä <3 Ja pikaista paranemista teille kaikille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mä yleensä kauniisti kieltäydyn avusta - suomalainen kun oon ja pakko on pärjätä omillaan... jotenkin sain tälläkertaa sanottua vaan et kiitos mielellään ja kyllä se oli ihan mahtavaa saada valmis ruoka!

      Poista

Kokeillaan miten tää kommentointi sujuu näin... Kerro mitä mietit. Jos et halua rekisteröityä, olet tervetullut laittamaan mulle sähköpostia tahdonasiat@gmail.com, tai kommentoimaan Facebookin kautta.