Siirry pääsisältöön

si-si-sisustan

Vuosien saatossa ollaan huomattu että meidän sisutustrendit kiertää kaupasta toiseen. Herää kysymys kiertääkö meidän mieltymykset oikeesti, vai onko näissä tietyssä liikkeissä kiertävä tyyli... Noin isommassa mittakaavassa täältä löytyy kolme isoa sisustusketjua - en laske Ikeaa mukaan - ja me käytetään niitä kaikkia vuorotellen... uusin tulokas meidän kulmilla on Room and Board, siellä mulla ei oo varaa käydä edes vessassa. Noin muuten me kierretään Crate&Barrel:n Pottery Barn:n ja Restoration Hardware:n väliä. Se mitä kaipaan meidän kulmille on ne Crate&Barrel:n sisarukset West Elm ja West Elm Market.

Meidän tuoliprojekti - siis ruokapöydän tuolit - tais alkaa joskus vuoden 2005 tienoilla ja siitä saakka ollaan etsitty meille uusia tuoleja. Vanhoja on maalattu ja korjattu ja maalattu uudestaan ja sit taas maalattu uudestaan. Ja sit on kierretty kauppoja ja haaveiltu ja odotettu sitä hetkeä kun "the" oikea tuoli osuu kohdalle. Niitä oikeita tuolejahan on sinänsä maailma väärällään, mutta kun tässä yhtälössä pitää huomioida myös se, että tuoleja tarvitaan kahdeksan ja että ne pitää myös maksaa ja että tuolien käyttäjien ikä vaihtelee 2 ja 60 vuoden välissä... Yhtälö on osoittautunut vaikeaksi.

Kunnes... me oltiin viikonloppuna Seattlessa ja hullutuksena asteltiin kolmen lapsen kanssa sisustusliikkeeseen ja törmättiin siihen tuoliin. Varovasti käänsin hintalappua ja arvelin, että kyllä siitä varmaan saa kolminumeroisia lukemia maksaa ja se kertaa kahdeksan plus tax ja... tadaa, ne oli poistomyynnissä ja superalessa ja näin me tilattiin meille uudet tuolit hintaan $39+tax *8 = $340... tuskin maltan odottaa!

Restoration Harware julkaisee kuvastonsa kai kahdesti vuodessa ja ne on meillä vierasvessan lukemistona... pääkuvastossa kun on useampi sata sivua...

Mä haluun valokirjaimia...

näitä on meille tulossa se kahdeksan kappaletta





Kommentit

  1. Kivat tuolit, tykkään tyylistä! Sulla on siis ilmeisesti aika skandinaavinen maku, tuolit kun ovat Arne Jacobsenin kuuluisan seiska-tuolin kopiot. Voisit joskus tehdä sellaisen sisustuspostauksen teiltä, vaikka sun suosikkipaikat kotoa :)

    -3:n äiti-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mähän oon siis aina halunnut ne seiskatuolit vaan eipä niitä meidän rahoilla ostella. Sit ollaan etsitty laadukkaita kopsuja ja viimeinkin natsas :) RH kun on erittäin arvostettu sisustusliike, mihinköhän sitä vertais? Vepsäläiseen? Apua, en mä tiedä.

      Mitä meidän sisustustyyliin tulee niin ollaan itseasiassa hyvinkin epäskandinaavisia ainakin tavallaan, kun meillä on paljon värejä ja tummiakin sävyjä. Minäpä napsin jossakin välissä vähän tuoreita kuvia :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion teh...

valokuvissa kaikki on aina hyvin

Jokin aika sitten sain blogiini kommentin, joka jäi kummittelemaan mun mieleen. Kommentti oli ystävällinen ja lyhyt. Se ei haastanut mihinkään, oikeastaan se oli pelkkä toteamus, jossa kirjoittaja sanoi: ”Mä haluaisin elää sun elämää!” Nopeasti voisi vastata, että niin minäkin, mutta jäin silti miettimään sitä mielikuvaa, joka tulee vastaan niin sosiaalisessa mediassa kuin täällä blogissakin. Vuosi 2023 oli monella tapaa haastava, ei raflaavan katastrofaalinen, mutta ehkä enneminkin sellainen hiljaisen haastava. Kukaan ei kuollut – paitsi kissa – ei edes melkein. Kukaan ei sairastunut vakavasti – paitsi koira, mutta sekin on hallinnassa. Kaikki on ihan hyvin, vaikka oli hetkiä, kun teki mieli heittää hanskat tiskiin. Toisaalta vuosi oli myös ihana, ja kun katsoin taaksepäin, keräillen kuvia tähänkin kirjoitukseen ajattelin, että mulla on tosiaan aika ihana elämä. Olemme monessa etuoikeutettuja ja moni antaisi varmasti paljon saadakseen elää sellaista elämää kuin ne valokuvien tarinat k...