Siirry pääsisältöön

candyland


Eilinen iltapäivä meni kokatessa sitä Supper Clubia varten, onneksi lopputulos oli vähintäänkin herkullinen... ja pelatessa lautapelejä lasten kanssa.

meksikolainen lettukakku


Tarkennetaan tätä lautapelifaktoria vähän... ensin pelattiin lasten dominoa nelistään ja ehkä viiden minuutin kohdalla K heitti kaikki ja kaikkien nappulat ilmaan ja sai häädön yläkertaan. Me jatkettiin kolmestaan vielä kolme varvia ja sit siirryttiin M:n kanssa pelaamaan ”Snakes and Ladders”. Tää peli keskeytetiin siinä vaiheessa kun M ei enää jaksanut keskittyä tähän peliin, joka ei lopu koskaan. K jäi kärttämään et pelattais karkkipeliä ”Candyland”, siis sellaista yksinkertaista lautapeliä jossa edetään korttien värimerkkien mukaan, tyyliin yksi punainen tai kaksi sinistä tai... Mä en jotenkin uskonut että tää onnistuis, mutta kun K ei luovuttanut annoin mä periksi ja alettiin pelaamaan M:N ja O:n kylpiessä yläkerrassa - tässä vaiheessa K oli jo lentänyt ulos kylvystä käytöshäiriön iskettyä jälleen kerran. K jaksoi keskittyä peliin vajaan minuutin ja sen jälkeen sen pelaaminen oli vähän kuin ois pelannut spiidillä käyvän oravan kanssa. Jätkä oli joka paikassa, puhui ja pulisi ja kysyi ja osoitti eikä tiennyt mihin ilmansuuntaan oli menossa. Peli me sentään saatiin loppuun, kun mä valkkasin sieltä korttipinosta ”sopivia” kortteja.

Kai mun täytyy vaan alkaa uskomaan että toi täytyy viedä neurologille... eilen tulin Klinikalta kotiin kolmisivuisen listan kanssa... neurologeja, neuropsykologeja, psykiatreja. Viikon päästä, eiku kahden, noilla on kolmevuotislääkärit. Juttelen asiasta meidän lastenlääkärin kanssa.

L tuli kotiin grillikanan kanssa ja mä lähdin samalla ovenavauksella. Meillä oli aivan älyttömän hauska ilta, teemana Mexico. Kahdeksan naista, kahdeksan tarinaa, ikähaarukalla 39-72v. Se oli kuin sellainenitalialainen perhepäivällinen kaikki pulisee päällekäin ja käynnissä on yhtäaikaa neljä keskustelua ja joku esittelee jotain videota netistä ja toinen uuden keittiön materiaalivalintoja ja kolmas puhuu koulunvaihdosta ja neljäs kevään muodista. Tulin kotiin virkeänä ja virkistyneenä. Mä pidän näistä naisista, Ellenistäkin.

grillikana työmatkan varrelta $7.65


Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 2)

Kolmen päivän retkellä me kierrettiin neljä koulua. Kouluista kaksi on julkisia yliopistoja ja kaksi yksityisiä. Kouluista yksi oli pieni, kaksi keskikokoista ja yksi suuri. Tämän kuun loppupuolella edessä on vielä retki tytön ykkösyliopistoon ja sen pienempään sisarukseen. Alun perin oli ajatus vierailla vielä osavaltion pohjoisosan julkisessa yliopistossa, mutta kesän retkellä löytyi parempia vaihtoehtoja.  Kouluvierailuilla tutustutaan koulun lisäksi myös paikkakuntaan, jolla koulu sijaitsee. Onhan silläkin väliä minkälaisessa ympäristössä kampus sijaitsee ja onko siellä mitään tekemistä koulun ulkopuolella. Näistä meidän kouluista Tättiksen ykkös- ja kakkosvaihtoehdot sijaitsevat Seattlen alueella. Nämä vaihtoehdot antaisivat tytön asua kotona ja säästää siten asumiskuluissa ja kun työpaikkakin on jo olemassa, olisi kaikin puolin helppoa pysyä täällä kotinurkilla. Yksi kouluista on osavaltion toiseksi suurimmassa kaupungissa, kaksi pikkukaupungeissa ja yksi paikassa, jossa ei o...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...
Lähetä kommentti
Lue lisää

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...
Lähetä kommentti
Lue lisää