Siirry pääsisältöön

siitä rakkaudesta ja logiikasta


Rakkautta ja logiikkaa, vai rakkauden logiikka... onko rakkaudella ylipäätään mitään logiikka tai logiikassa rakkautta? Mä päätin käydä sen kurssin loppuun, yleisestä mielenkiinnosta ja toisaalta, onhan se maksettu. Toistaiseksi kallistuisin siihen että vaikka logiikasta ei välttämättä puutukaan rakkaus, niin lämpö siitä puuttuu, tai ehkä se puuttuu vaan meidän kurssin vetäjästä ja niistä videopätkistä joissa hykerrellään sille kuinka vanhemmat pääsee antamaan takaisin lapsilleen.

Paljon siinä on hyvää, asioita jotka sopii meidän perheeseen ja meidän lapsiin ja meidän tapaan. Sit on se toinen puoli. Se, joka saa sen systeemin tuntumaan mun mielestä aika rakkaudettomalta ja sen empatian siinä vähintäänkin keinotekoiselta.

Vanhempi joka ei suutu on jotenkin pelottava, tai siis suuttuu mutta silleen hiljaisesti. Musta se nyt vaan on turvallisempaa et välillä räiskyy ja roihahdetaan ja sit pyydetään anteeks ja asetutaan. Eihän tuolla maailmassakaan kaikki pidä aina vaan kasvoja peruslukemilla, tuli vastaan mitä vaan... ja sit se lapsen manipuloiminen, tai siis mun korviin se nyt vaan kuulostaa siltä, ja se ettei lapsella ole oikeutta negatiivisiin tunteisiin, uhmaan ja vihaan. Ettei lapsi saa sanoa vanhemmalleen pahasti ilman rangaistusta ja... oikeesti, eiks oo vähän pelottavaa?  Kyllä mun pitää aikuisena mun mielestä pystyä käsittelemään myös lapsen reaktiot, tunteet ja vihakin. Missä sitten saa, jos ei kotona? Mä en saanut, se näkyy.

Kuunnellaan siis varauksin ja otetaan käytäntöön sopivin osin. Jatkuu ensi viikolla...


Kommentit

  1. Oletko tutustunut Positive Discipline-kasvatusmenetelmaan? Siina on jotain samoja elementteja kuin Love and Logicissa, mutta se sukeltaa pintaa syvemmalle. Perustana on vanhemman ja lapsen valinen molemmin puoleinen kunnioitus ja tasavertainen ihmisarvo. Vanhemmalla on kuitenkin ohjat kasissa. Lapsen ohjaaminen tapahtuu lujasti mutta lempeasti. Virheet ja mokat eivat ole maailman loppu, niista voi aina oppia jotain. Olen nyt istunut pari kurssia ja lukenut vinon pinon kirjallisuutta aiheesta.
    Taa aidon empatian puute on aina minuakin vaivannut Love and Logic-menetelmassa, vaikka siina paljon kayttokelpoista onkin.
    Meidan YMCA;lla menee peruskurssia muutaman kuukauden valein. Erityisesti teineille suunnatun kurssin kavin Seattlessa asti, mutta se aika ja raha olivat paras sijoitus pitkiin aikoihin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion tehdä a

2.000

On ehkä osuvaa, tai sitten ei, että kahdestuhannes kirjoitus keskittyy suomen kieleen ja vähän suomalaisuuteenkin. Siihen kauniiseen ja rakkaaseen, kieleen jota minun omat lapseni eivät puhu. Kieleen, joka minun lasteni mielestä on lähinnä aika sekava, sillä miten kukaan voi tietää onko kuusi tulessa vai kakussa kuusi siivua. Näiden vuosien aikana olen todennut että on aiheita jotka kiinnostavat lukijaa vuosi toisensa jälkeen. Sellaisia ovat koulujärjestelmä, ihan tavallinen arki ja sitten juuri tämä, kysymys lasten kielitaidosta ja meidän kotikielestä.  Ylläoleva keskustelu käytiin meidän ystävien teinin kanssa. Nämä lapset ovat syntyneet Suomessa, molemmat vanhemmat ovat suomalaisia ja lapset ovat käyneet suomikoulua vuosia. Silti englanti on heilläkin se vahvempi kieli.  Tämä ja monia samankaltaisia keskusteluita käydään niissä perheissä, joissa lapset kasvavat kaksi, tai useampikielisessä kodissa, maassa, jossa valtakieli ei ole suomi. Mitä vanhemmaksi lapset kasvavat sitä enemmän

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena.  Kaskadi