heikko suomalaisuus

Usein koen olevani huono suomalainen. Se tunne korostuu näin keväisin kun muut suomalaiset perheet keskustelee taas lentolippujen ostamisesta ja siitä kuinka kauan Suomessa ollaan... viikko, kaksi, viisi, kahdeksan – kesäloma Suomessa. Mä oon viimeksi ollut juhannuksena Suomessa vuonna 2002, siitä tulee tänä kesänä yksitoista vuotta. Lähimmäksi suomalaista suvea ollaan päästy niillä kahdella toukokuisella visiitillä ja tosiasiahan on etten näitten vuosien aikana ole Suomessa ollut myöskään jouluna ja muutenkin harvakseltaan, edellisestä kerrasta on kaksi vuotta.

Multa puuttuu se palava ja syvä kaipuu palata sinne mistä lähdin. En ikävöi oikeastaan edes ruokia. Mun mielessä ei kuulla kuva karjalanpiirakoista tai leipäjuustosta tai valion jugurtista, tai oikeastaan mistään muustakaan. Aussilakukin on parempaa kuin suomalainen ja hollantilaisella salmiakilla pärjää oikein hyvin. Irtareita en söis muutenkaan enkä mä nyt belgialaisesta suklaasta valita. Ruisleivän leivon itse ja pinaatiletutkin syntyy hetkessä. Osaan suolata itse joulukinkkuni ja graavata loheni,  ja jos nyt jostakin tulis aivan hillitön imelletyn perunalaatikon kaipuu, syntyy sekin.

Sit on ne arat aiheet, ne joista suomalaiset on ylpeitä... ne joista älähdetään heti, jos joku edes kautta rantain kehtaa yrittää arvostella.

Suomalainen terveydenhuolto on maailman parasta! – Ai miten niin? Riippuu siitä missä oot, ja kenen kanssa asioit. Se saattaa olla huippuluokkaa, joskus sen laatu kaatuu säästöihin, jonoihin tai ei nyt niin kovin huippuun tarjontaan. On totta, että Suomessa saattaa saada huippuluokkaista terveydenhuoltoa.

Suomalainen koulujärjestelmä on maailman paras! – On vai? Millä mittarilla? No Pisalla tietenkin. Mutta onko suomalainen koulujärjestelmä oikeasti, ehdottomasti ja aukottomasti maailman paras? Onko suomalainen opettaja maailman onnellisin opettaja ja suomalainen koululainen pätevin oppilas? Miksi koulukiusaaminen on niin valtava ongelma? Miksi myös suomalaisessa opetusjärjestelmässä voi syrjäytyä? Onko suomalainen koulujärjestelmä maailman paras hyvällä aluella, hyvässä koulussa jossa oppilasmateraali on hyvää ja vanhemmat keskimäärin kiinnostuneita jälkikasvunsa tulevaisuudesta? Tiesittekö muuten että suomalaisesta peruskoulusta pääsee ulos nuoria jotka osaa hädin tuskin lukea ja kirjoittaa?

Suomalainen ruoka on hyvää ja puhdasta. Kyllä. Suomalainen ruoka on myös puolivalmisteita ja lisäaineita, väriaineita, säilöntäaineita... Appiukko P uskoo että ruokaan on pakko laittaa säilöntäaineita, jotta se selviäisi kuluttajan pöytään syömäkelpoisena. Mä uskon että tässä kohdassa appiukolle on syötetty onnistuneesti propagandaa. Ruoka voi olla hyvää ja puhdasta myös ilman mitään ylimääräistä. Miksi suomalainen ruoka sitten on niin hyvää ja puhdasta ja ainutkertaista? Mihin me verrataan? Onko ruotsalainen ruoka laadullisesti huonompaa? Entä australialainen tai amerikkalainen? Mä oon joskus raskaana ollessani miettinyt et pitäiskö kaikki maailman raskaana olevat naiset toimittaa Suomeen syömään, koska vain suomalaisia tuotteita on turvallista syödä raskausaikana.

Suomi on teknologiaosaamisen edelläkävijä. Suomi OLI teknologiaosaamisen edelläkävijämaa, mihin se osaaminen katosi? Miksi Suomi putosi kelkasta? Suomalaiset tietää miten talot pitää rakentaa, Suomessa ei ole kosteus ja/tai homeongelmia taloissa. Suomalaiset sisustaa oikein. Suomalaiset on ekologisempia ja osaa suojella ympäristöään. Suomalaiset on oikeanlaisia vanhempia, pitäähän lapsen saada runsaasti ulkoilmaa ja nukkuakin ulkona – miksi muunmaalaisetkin lapset kasvaa ja kukoistaa? Eihän ne onnettomat muukalaiset tiedä näitä asioita.

Tosiasia on et jos mä ajaisin tohon meidän kylän keskustaan ja esittäisin ylläolevaa listaa koskevia kysymyksiä, olis vastaus todennäköisesti että Yhdysvallat on ainoa paikka missä nää asiat osataan tehdä oikein. Terveydenhuollon kohdalla vastaus riippuu siitä keltä sattuu kysymään, asia jakaa ihmisiä. Tunnettu tosiasia on että jos satut kuulumaan oikeaan ihmisryhmään saat varmasti huippuluokan terveydenhuoltopalveluita, jos kuulut toiseen ryhmään ei se lopputulos aina olekaan ihan yhtä huippuluokkainen. Koulun kohdalla vastaaja varmasti toteais että riippuu siitä missä asut ja missä koulussa sun lapses on, onko se koulutus huippuluokkaa vai jotakin muuta, kyllä useimmat kuitenkin oppii lukemaan ja laskemaan niissä huonommissakin kouluissa – edes vähän.  Ruoka on puhdasta ja hyvää jos tietää mitä ostaa, se voi myös olla lähempänä myrkkyä kuin ihmisravintoa. Se voi olla lisäaineilla, väriaineilla ja säilöntäaineilla kyllästettyä, se voi olla geneettisesti manipuloitua tai sisältä torjunta-ainejäämiä. Ihan niin kuin Suomessakin.

Onneksi meillä suomalaisilla on kuitenkin edelleen Him ja Angry Birds. Angry Birdsin tunsi se palomisekin joka kaupan pihalla kysyi multa mikä tulee Suomesta. Rakastan suomalaista muotoilua, Marimekolla on paikka mun sydämessä. Kaipaan saaristomaisemaa ja mun ystäviä. Ihania, rakkaita ystäviä. Niitäkin, joita en koskaan ole edes tavannut. Mä koen olevani huono suomalainen. Mä uskon että mun lasten kannalta parempaa aivopääomaa olis osata puhua espanjaa kuin suomea, ne ei puhu kumpaakaan. Mä kyseenalaistan. Mä en allekirjoita näitä suomalaisen huippuuden asioita ja mä uskon että mun lapset saa täällä parempaa terveydenhoitoa kuin Suomessa – naapurin lapsista en osaa sanoa.

Joku siellä kihisee jo kiukusta. Just tollaisia ne on – Jenkit. Niin onkin. Ja sit taas ei ollenkaan. En asu onnelassa. En asu paratiisissa. Täällä on paljon ongelmia, monenlaisia ongelmia ja monitahoisia ongelmia. Ongelmia on kaikkialla. Koen olevani huono suomalainen kun en ymmärrä Suomen olevan ainutkertainen paratiisi.

Kuvan kaappasin sivustolta taivasalla.net Niklas Sjöblomin valokuvat on vuosien varrella koskettaneet useasti. Niklas onnistuu kuvaamaan mun sielunmaisemaa, mun Suomea.