Siirry pääsisältöön

mukava sunnuntai

Eilen illalla oli kivaa... kuvasta huolimatta liikun edelleen kahden lasillisen taktiikalla ja ajoin ihan itse oman autoni kotiin.  Ravintola oli kallis, ruoka korkeintaan keskinkertaista, mutta seura onneksi hyvää. Kotona olin jo iltakympin pintaan...

aamuseiskalta me oltiin jo Koiran kanssa kävelyllä... meillä on edelleen "marine flow" ja aamut on pilvisiä, iltapäiväksi saadaan aurinkoa.  Californiassa tää sää kulkee nimellä "June Gloom" mutta on ominaista koko Yhdysvaltain Länsirannikolle keväisin ja alkukesästä.

Herra Hortonomin aamuretki... O on pukenut "tutunsa" päälle ja kantaa helmaa kädessään... O:n tutu  on ikiaikaisen vanha unipussi, joka on siis leikattu alahelmasta auki koska mies vaan ra-ra-rakastaa sitä niin kovasti.


Aamupäivä meni kirkolla... ysiltä me sinne lähdettiin ja takaisin oltiin yhden aikaan iltapäivällä. Mä aloitin tänään vapaaehtoistyön siellä lastenhoidossa ja meinasin tintata sitä toista vapaaehtoista, sellainen vanhempi mummeli joka kävi korjailemassa näitten kaksvuotiaitten taideteoksia omasta mielestään esteettisemmiksi... tonne vähän keltaista ja tähän punaista ja mitäs jos ton pikkupetterin piirustukseen laitettais vaikka oranssia kun se on niin tylsän sininen... oikeesti!!! Arrrgh... Niin, ja kyllähän se mulle myös kertoi minkälaisia kaksivuotiaat on ja miten niitten kanssa kannattaa toimia - mulla oli siis omat mukana siellä luokassa (2x2v ja 1x5v)



hippasen vajaat 111 litraa, eikä mun tankki ollut edes tyhjä (tankkiin pitäis mahtua 136 ltr)


Söin ison jäätelön yhdessä laumani kanssa samalla kun tankattiin mun auto ja tehtiin välttämättömiä ruokaostoksia..Tällä viikolla me syödään ribsejä, savulohta (savustan itse), kanaa... siitä suunnattiin pienelle ajelulle ja puistoon siihen kaupan lähelle... 









...ja ostettiinhan me M:lle uudet uikkaritkin. Tää on ollut hillittömän pitkä projekti, siis löytää jotakin muuta kuin kivat pikkubiksut viisveelle. Mä salaa vastustan aurinkorasvoja, koska uskon että kohta paljastuu miten kamalan myrkyllisiä ne on ja et auringolle altistuminen kohtuullisisssa määrin on ihan pikku juttu siihen verrattuna.

Nyt on lapset saatu nukkumaan ja meillä on ne ribsit grillissä ja punkkulasilliset nenän alla ja mä kirjoitan ja samalla jutellaan ja ihan kohta ajattelin mennä nukkumaan... valvominen ei sovi mulle... kymmeneltä kotiin tarkoitti puolenyön jälkeen nukkumaan ja kunnon uneen nukahdin aamukolmelta.







Kommentit

  1. No just oli täällä yhdessä apteekkialan julkaisussa juttu siitä, kuinka aurinko ei oiskaan niin haitallista kuin ollaan luultu, rasvat ennemminkin. Ja että ihosyövän ja keskipäivän aurinko ei ookaan yhteydessä toisiinsa...Myös mä jään mielenkiinnolla odottelemaan tutkimuksia ja laajempaa keskustelua aiheesta.

    Minski

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...