Siirry pääsisältöön

silta ylitse vilkkaan tien

Sunnuntai-iltana naapureiden kanssa viinitellessä ja grillatessa tuli puheeksi myös toi kulmakunnan päätien siltaprojekti. Mä olin jotenkin ajatellut että ne rakentaa ylikulkua pyöräilijöille ja jalankulkijoille, vähän toki hämmästelin sen leveyttä ja tuumasin että ehkä siitä halutaan rakentaa turvallisempi ratsastajille. Muutkin oli siltaa tuumanneet ja yksi jopa googlannut työmaan ja kas, mehän saadaan silta eläimille. Maisemoitu ylikulkuväylä peuroille, karhuille, kojooteille, ilveksille ja kait myös sille kulmakunnan puumaparille... sinne laitetaan infrapunakamerat kuvaamaan sillan ylittäjiä ja yks naapureista jo nauroi että ainakin filmille päässee yks nainen ja sen jättimäinen keltainen labbis. Toinen oli sitä mieltä että siltaa ylittänee teinit ja majoittuvat sinne polttelemaan ruohoa.


Projektilla on hintaa $4.5 miljoonaa ja aika moni on ollut sitä mieltä että rahat olis voinut käyttää järkevämminkin. Toivottavasti se kuitenkin täyttää tarkoituksensa ja eläimet löytävät sen, JA osaavat siirtyä ylittämään tien sitä pitkin. Onhan näistä eläinten ylitys- ja alitusväylistä hyviä kokemuksia ainakin Suomessa. Täällä nyt ei hirven kokoisia tienylittäjiä löydy eli varsinaisesti projekti ei tule säästämään ihmishenkiä, peltiä ja eläimiä kylläkin.

Ohessa filminpätkä, josta näkyy niitä potentiaalisia asiakkaita tälle projektille. Mukana ainakin ystävämme pesukarhu, peura ja nalle luppakorva. Video on pitkä, mutta mielenkiitoisemmat tulee nähtyä ekan puolitoistaminuuttisen aikana.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...

rokotukset ei oo mikään uskon asia

Istun puolitietoisesti muurahaispes ään. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia, niitä jotka eivät ole nähneet mitä tapahtuu jos lapsi sairastuu polioon. Niihin jotka eivät tiedä että tuhkarokko on vaarallinen sairaus. Niihin jotka eivät tiedä että vihurirokkoon tai sikotautiin voi kuolla. Niihin jotka uskovat että rokotukset ovat vaarallisia, ja että maailma olisi parempi ilman. Niihin jotka eivät enää tiedä minkälainen maailma oli ennen. Niihin joilla on varaa olla rokottamatta, vai onko? vaccine infographic created by Leon Farrant Kuinka monta kertaa multa on kysytty että tiedänkö rokotteitten aiheuttavan autismia? Kuinka monta kertaa olen vastannut etten tiedä. Kuinka monta kertaa olen kertonut ettei se ole totta. Tuhkarokkoepidemia alkoi huvipuistosta. Se alkoi sieltä minkä pitäisi olla ”the happiest place on earth.”  Siinä on jotakin kornia. Siis siinä, että se lähti just sieltä. Tosiasiassa on enemmän kuin ...

tikapuita ylös maailmassa

Kulunut viikko on epäilemättä ollut haastavin. Siis haastavin sen jälkeen kun aloitin lokakuun 12. päivän aamuna orientaatiolla. On torstai-ilta ja tällä viikolla minä olen soittanut satoja puheluita, ottanut vastaan kymmeniä puhelinvastaajaviestejä, vastannut tsiljoonaan puheluun, käynyt läpi 31 uuden potilaan sisäänotto- haastattelua. Sivussa olen hoitanut normiajanvarausta ja soitellut ihmisille (150) muistuttelupuheluita erilaisita operaatioista, lääkäriajoista, verikokeista ja kuvantamistapahtumista.... unohdinko mainita että mulla on keuhkoputkentulehdus, infektioastma ja työpäivän keskimitta on ollut vajaat kymmenen tuntia. Keskiviikkona kai, totesin esimiehelleni että saatan ehkä karata. Ai, mihin – se kysyi, enkä osannut vastata. Vastasin sen sijaan seuraavasti; ”Kysyit multa taannoin kuinka mä kestän jatkuvia keskeytyksiä työssä, ja silloin sanoin että hyvin. Tänään väittäisin että olen lähestymässä takarajaa, kun puran puhelimesta kymmenen viestiä ja ennen kun...