Siirry pääsisältöön

kun autisti matkustaa sittenkin

Vuosi sitten, kun me palattiin aika tarkkaan samalta reissulta oli sekä lapsen, että sen sisarusten ja vielä vanhempienkin mielipide se ettei autisti matkusta tai että me ei ainakaan haluta matkustaa autistin kanssa.   Korjaan vuoden takaista lausuntoani. Autisti kyllä matkustaa. Se matkustaa jos sillä on riittävän tarkka käsitys siitä mihin se on menossa, mitä siellä tapahtuu ja minkälaista siellä on. Meillä oli ihanaa. Meillä oli oikeesti ihan vaan ihanaa...Kotimatkalla M kysyi autossa et mennäänhän me taas ensi kesänä - samaan paikkaan.

Eka pysähdys lounaalle tai välikahville tai ihan mille vaan...




Mä nyt vaan tykkään näistä tuulimyllyistä...

ison joen ylitys

kaukana horisontissa siintää rakennuksia... ne on Hanfordin taloja. Hanford Nuclear Site näkyy tossa yllä olevassa kartassakin. Täällä on aikanaan rakennettu ydinpommeja, tänä päivänä se on alueen suurin ympäristöongelma maaperään vuotavine säiliöineen. 


nykyaikaiselle lapselle tää ei tosiaankaan oo lehtiö ja kuulakärkikynä, vaan "Drawing iPad"

meidän eka viinipysähdys Benton Cityssä...



Fidelitas avaa oman "tasting roomin" tähän meidän kotinurkille... mä olen innoissani, koska ainoa syy miksi me ei olla kuuluttu näitten klubiin on ollut tähtitieteellisen kalliit posimaksut niille viineille...



toinen pysähdys oli kävelymatkan päässä siitä ekasta


viinikoira "Buddy"


meidän maistellessa viinejä sai lapset kiipeillä Cooperwinesin Cooper viihdytti meidän lapsia muun muassa esittelemällä niille venettään, ja juoksuttamalla niitä pihalla koiran kanssa... sitä vois jo kutsua palveluksi... niin ja se myös tarjoili muille asiakkaille roikottaen meidän K:ta kainalossaan ;)


sama hotelli kuin vuosi sitten... pyyhkeitä tosin tuli siitä et viime kerralla me oltiin kolmannessa kerroksessa ja nyt tokassa... miten se edes muistaa?






ei jäänyt nälkä

M:n painopeittona



oli totaalinen kuningasajatus nousta aamulla K:n kanssa heti kun se avas suunsa klo 6.01 ja kiikuttaa se ulos hotellihuoneesta niin et muut sai nukkua...


aamukuuden aamiaisella

kuin kotonaan hotellin aulassa

tätä ne oli odottaneet... vuoden



mukana sadussa...

TAAAAAAAS ajetaan

...hyvänviinin lähteille





tässä kohdassa M:n mitta tuli täyteen sen veljiä ja me jakaannuttiin kahteen ryhmään vähäksi aikaa



ehkä makein junarata - ikinä








K käy kierroksilla




ostoksia




kello kuuden aamiainen, vol.2


päätettiin ajaa kotiin mutkan kautta ja esitellä lapsille ihan oikea, elävä tulivuori


pissatauko







lounastauko

eka näkymä Mt Rainierista, kotoisasti Reiska vaan... lavalla allekirjoittanut












maailman katolla











pojat kiusaa M:aa... onneksi ollaan jo melkein kotona



Kommentit

  1. Kävin pariinkin otteeseen teidän reissussa, ensin puhelimen selaimella, päälle vielä töissä jättinäytöllä.

    Kiitos, virkistyin! :)

    VastaaPoista
  2. Ihania lomakuvia. Varsinkin se L ja lapset. Mut teidän pitää saada sellainen, jossa säkin oot!

    Ja oon kyllä superiloinen, että teidän matka oli onnistunut. Rohkea rokan syö, onneksi kokeilitte uudelleen viime vuoden haasteista huolimatta!!

    Mahtava havainto muuten tuo drawing IPad!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion tehdä a

2.000

On ehkä osuvaa, tai sitten ei, että kahdestuhannes kirjoitus keskittyy suomen kieleen ja vähän suomalaisuuteenkin. Siihen kauniiseen ja rakkaaseen, kieleen jota minun omat lapseni eivät puhu. Kieleen, joka minun lasteni mielestä on lähinnä aika sekava, sillä miten kukaan voi tietää onko kuusi tulessa vai kakussa kuusi siivua. Näiden vuosien aikana olen todennut että on aiheita jotka kiinnostavat lukijaa vuosi toisensa jälkeen. Sellaisia ovat koulujärjestelmä, ihan tavallinen arki ja sitten juuri tämä, kysymys lasten kielitaidosta ja meidän kotikielestä.  Ylläoleva keskustelu käytiin meidän ystävien teinin kanssa. Nämä lapset ovat syntyneet Suomessa, molemmat vanhemmat ovat suomalaisia ja lapset ovat käyneet suomikoulua vuosia. Silti englanti on heilläkin se vahvempi kieli.  Tämä ja monia samankaltaisia keskusteluita käydään niissä perheissä, joissa lapset kasvavat kaksi, tai useampikielisessä kodissa, maassa, jossa valtakieli ei ole suomi. Mitä vanhemmaksi lapset kasvavat sitä enemmän

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena.  Kaskadi