Siirry pääsisältöön

uimassa

Jää lyhyeksi tänäänkin... toiset tykkää kuvapostauksista, toiset - niin kuin mä - toivoo enemmänkin... Päivä meni rannalla uidessa, syömisterapiassa ja muuten vaan hääräillessä. Kaksi väsynyttä nuorta miestä nukahti viidessä minuutissa ja isosisko on edelleen fillaroimassa faijansa kanssa.

Tän päivän saldo: Mä sain kannustusta kanssasisarelta - toisen autistin äidiltä, M oppi uimaan uimalaudan kanssa, K oppi sukeltamaan ja uimaan käsipohjaa, ja O - lapsi joka ei edes kylve - oppi uimaan käsipohjaa ja puhaltamaan veteen täysin vapaaehtoisesti. Kylpyyn se ei kyllä edelleenkän ole halukas menemään.

Syömisterapeutin kanssa juteltiin ja neuvo oli jatkaa yksilöterapiaa ryhmäterapian rinnalla. M:n suun motoriikka on edelleen aika kehittymätöntä, eikä ne nielurisat tietty tätä prosessia ainakaan helpota. Huomenna mennään juttelemaan aiheesta psykologille - siis peloista ja syömisestä, ei nielurisoista - ja ehkä me tähänkin asiaan saadaan jossakin vaiheessa edes jonninmoista tolkkua. M itse inhoaa syömisterapiaa ja sen mielestä se on lähinnä yksi ihmisen kiduttamisen muodoista.

M:n kärsiessä kidutuksesta me muut käytiin "kaatopaikalla" ja kotona odotti lasten odottama paketti.



ihanat miehet rannalla






ilman mun kärriä en pärjäis uimarantakamojen kanssa 

transfer station eli kaatopaikka

näihin kontteihin ne roskat kipataan

"talon" alla kontit

auto punnitaan sisään mennessä ja ulos lähtiessä ja sen mukaan maksetaan



näihin tuli; mansikoita, mehua, jogurttia

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tikapuita ylös maailmassa

Kulunut viikko on epäilemättä ollut haastavin. Siis haastavin sen jälkeen kun aloitin lokakuun 12. päivän aamuna orientaatiolla. On torstai-ilta ja tällä viikolla minä olen soittanut satoja puheluita, ottanut vastaan kymmeniä puhelinvastaajaviestejä, vastannut tsiljoonaan puheluun, käynyt läpi 31 uuden potilaan sisäänotto- haastattelua. Sivussa olen hoitanut normiajanvarausta ja soitellut ihmisille (150) muistuttelupuheluita erilaisita operaatioista, lääkäriajoista, verikokeista ja kuvantamistapahtumista.... unohdinko mainita että mulla on keuhkoputkentulehdus, infektioastma ja työpäivän keskimitta on ollut vajaat kymmenen tuntia. Keskiviikkona kai, totesin esimiehelleni että saatan ehkä karata. Ai, mihin – se kysyi, enkä osannut vastata. Vastasin sen sijaan seuraavasti; ”Kysyit multa taannoin kuinka mä kestän jatkuvia keskeytyksiä työssä, ja silloin sanoin että hyvin. Tänään väittäisin että olen lähestymässä takarajaa, kun puran puhelimesta kymmenen viestiä ja ennen kun...

rokotukset ei oo mikään uskon asia

Istun puolitietoisesti muurahaispes ään. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia, niitä jotka eivät ole nähneet mitä tapahtuu jos lapsi sairastuu polioon. Niihin jotka eivät tiedä että tuhkarokko on vaarallinen sairaus. Niihin jotka eivät tiedä että vihurirokkoon tai sikotautiin voi kuolla. Niihin jotka uskovat että rokotukset ovat vaarallisia, ja että maailma olisi parempi ilman. Niihin jotka eivät enää tiedä minkälainen maailma oli ennen. Niihin joilla on varaa olla rokottamatta, vai onko? vaccine infographic created by Leon Farrant Kuinka monta kertaa multa on kysytty että tiedänkö rokotteitten aiheuttavan autismia? Kuinka monta kertaa olen vastannut etten tiedä. Kuinka monta kertaa olen kertonut ettei se ole totta. Tuhkarokkoepidemia alkoi huvipuistosta. Se alkoi sieltä minkä pitäisi olla ”the happiest place on earth.”  Siinä on jotakin kornia. Siis siinä, että se lähti just sieltä. Tosiasiassa on enemmän kuin ...

rahat on loppu, mutta myydään volvo

Hesarin kolumnisti ravistelee suomalaisia amerikasta käsin. Tällä kertaa aiheena oli peruskoulu. Kommenttikentässä ollaan takajaloillaan ja pyritään dissaamaan kolumnistin kirjoitusta oikealta ja vasemmalta, osa kutsuu suoraan jopa idiootiksi. Välissä muutama kannustaa ja tukee. Jokainen ulkosuomalainen tietää ihan hyvin ettei suomalaisen yhteiskunnan epäkohtiin saa puuttuua ulkoa käsin. Ei vaikka joskus täytyy mennä kauas nähdäkseen lähelle. Vain suomessa asuva suomalainen saa arvostella suomen terveydenhuoltoa, koululaitosta tai verotusta. Ulkosuomalaisen tulee kiittää ja kumartaa, ymmärtää että on lottovoitto syntyä Suomeen. Vaan onko se ihan oikeasti lottovoitto? Miksi niin moni lähtee? Miksi niin moni niistä lähtijöistä palatessaan päättää lähteä uudestaan; ”heti kun vaan voi!” Miksi niin moni lähtijöistä tietää jo lähtiessään ettei aio palata? Miksi ulkosuomalainen ei halua asua Suomessa, vaan tyytyy kärräämään lomiltaa mukanaan kalliita desingnesineitä ja vaatteita? Miksi?...