Siirry pääsisältöön

torstai

Ei meille kuulu mitään muuta kuin sitä samaa leiriä ja lihasrelaksantteja kolmesti päivässä. M kiitettävästi kantaa mulle mun käsilaukkua ja O:lla on uhmatuhma huipussaan, sille sopivasti puolisen vuotta "myöhässä" veljeen nähden. K:n - ja siis myön O:n - ope tänään tokas mulle että meidän K on melkoinen persoona... en tiennyt miten siihen pitäis suhtautua, kun en osannut päättää oliko se komentin antaneelta positiivinen vai negatiivinen arvio. K kun ON melkoinen persoona, katsoi sitä ihan miltä kantilta tahansa. Istun ekaa kertaa kokopäivänä koneella ja nytkin vain parin sanan verran...

Huomenna on vika leiripäivä ja viikosta ollaan selvitty kaikinpuolin kunnialla. Samalla ollaan epäilemättä saatu esimakua siitä, miltä syksy näyttää kun M siirtyy isoon kouluun, pojat eskariin ja mäkin vielä lähden opintielle.



Tunnisteet:

Kommentit

  1. Heli19. heinäkuuta 2013 klo 2.18

    Koetapa käydä jollain hyvällä hierojalla, fysioterapeutilla tai vaikka osteopaatilla tms. Minullakin on ollut jo vuosikausia ajoittain niska-hartiaseudun ongelmaa. Lihasrelaksantit ja kipulääkkeet ovat minusta ihan silkkaa rahanhukkaa, ei niistä ole ollut juuri mitään apua. Veiväthän ne kivulta pahimman terän ja sai niillä pään sekaisin, mutta siihen se sitten jäikin. Osaava ammattilainen sen sijaan osaa vapauttaa jumit samantien ja katsoa myös mitä ongelman taustalla voisi olla. Jos saa tehtyä vaikka vähän täsmäjumppaa ongelmakohtaan, ei niskajumi uusi niin helposti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muusa Liinpaa19. heinäkuuta 2013 klo 7.42

      Heli, mun lääkäri on osteopaatti :) aloitetaan nyt eka kymmenen päivää tällä relaksaatilla, sillä joku ihme lajike josta pää EI mene sekaisin - aika hulppeeta! Ja sit kymmenen päivän kuluttua takaisin sen vastaanotolle seuraavaan vaiheeseen :) Ongelman syynä on mun pohjaton käsilaukku ja sit samalla tää varsin epäergonominen kirjoitusasento :)

      Poista
  2. Nina19. heinäkuuta 2013 klo 22.18

    Toivottavasti niskajumi paranee pian! Btw, olen Seattlessa elokuuntoisella viikolla, jos ehdit kaffeelle?

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...
Lähetä kommentti
Lue lisää

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...
Lähetä kommentti
Lue lisää