Siirry pääsisältöön

juhlavalaistus


Eka oikea loma-aamu. Piti vielä liehua tänäänkin, mutta M on kipeenä ja jäätiin kotosalle. Juon kahvia ja selailen Kodin Kuvalehdestä joulureseptejä ja mietin vihdoinkin omalle perheelle leipomista, ja tekemisestä, ja asetun jouluun. Kinkku uuteen veteen, kauppalistaa...

Aamiaiseksi höveli äiti keitti noille suklaapuuroa. Syötin sen Koiralle. Koira tykkäs kyllä. Taas kerran vannoin että saavat elää muropatukoilla ja eineksillä.

Illalla käytiin kuitenkin siellä kasvitieteellisen puutarhan joulutapahtumassa ihailemassa tämän joulun valomerta... Tää on ollut jo vuosia meidän jouluperinne täällä ja vain kahdesti ollaan jätetty väliin. Silloin kun pojat oli vauvoja ja viime jouluna kun mä toivuin leikkauksesta. Näitten jouluvalojen esillepanoon tarvittiin 178 vapaaehtoistyöntekijää ja 8743 tuntia. Pelkästään tossa kuvassa olevassa joessa on 12,000 LED lamppua ja sen joen tekemiseen meni satoja tunteja. Tunnelma siellä pimeässä vaeltaessa on taianomainen. Kuva ei tee oikeutta, mutta ehkä siitä saa jonkinlaisen aavistuksen...







Kommentit

  1. Kiva kun tuolla voi jalkautua, meillä sellaisia jonka läpi ajetaan autolla. Mutta joululomalla haluan ajaa Washingtonin kasvitieteellisen puutarhaan, siellä on aina ihana junarata läpi tuhansien kukkien ja pienoismallien.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, on täällä niitäkin joissa voi ajella mutta tää on hauska retki pimeässä puutarhassa.

      Poista
  2. Kyllapas teita lykasti! Kuvista paatellen olitte arboreettumin ainoat vieraat. Nain perjantai-iltana en uskaltanut toivoakaan moisesta. No, viime vuotisesta viisastuneena jatimme rattaat autoon ja kaksi pieninta reppuihin niin paasimme paremmin puikkelehtimaan vakijoukossa. Tama nayttely on todella nakemisen arvoinen ja taianomainen kokemus lapsille niinkuin aikuisillekin. Siskoni miehineen vaikuttui kovin. Mukavaa, leppoisaa joulunaikaa teille Muusa ja perhe!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää oli Hanna ihan harkittua. Mentiin eilen sen hillittömän sadepäivän päätteeksi ja oltiin paikalla just silloin kun avasivat. Oikeassa olet, se on aivan mahtava jouluelämys.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...