maanantai 3. joulukuuta 2012

sisarusrakkautta


Sen sijaan et olisin istahtanut tähän pöydän ääreen ja ryhtynyt kirjoittamaan ja juomaan kahvia, istuin olkkarissa hoputtamassa M:aa ja tarkkailemassa O:n vointia... yhdeksältä oltiin jo lääkärissä kun olin aikani leiponut mikä on paras lähestymistapa...

a) uskoa ettei se oo mitään
b) mennä lääkäriin 
c) lähteä päivystykseen – siellä on enemmän välineitä ja väkeä

Vaihtari b):llä lähdettiin sit liikkeelle kun poika oli päätään pidellen itkenyt puolisentoista tuntia... tutkittiin ja väännettiin ja käännettiin ja kokeiltiin ja koska se mun antama ibuprofeiini alkoi selkeesti tehoamaan saatiin lupa lähteä kotiin tarkkailemaan tilannetta. Diagnoosi, veljen suorittama normia onnistuneempi pahoinpitely... ilmeisesti puisella junalla takaraivoon – O:n edelleen nukkuessa – ja löytyihän siltä taas hampaanjäljetkin selästä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kokeillaan miten tää kommentointi sujuu näin... Kerro mitä mietit. Jos et halua rekisteröityä, olet tervetullut laittamaan mulle sähköpostia tahdonasiat@gmail.com, tai kommentoimaan Facebookin kautta.