tiistai 18. joulukuuta 2012

salaa ja nolona


Olen eksynyt - pahasti. Mä olen taas kerran eksynyt blogiin. Tällä kertaa vähän salaa ja pikkuisen huonolla omatunnolla. Ai miks näin? No koska mä tavallaan tunnen kirjoittajan, enkä vielä ole kerinnyt kertoa lukevani... kyllä mä vielä ilmoittaudunkin, mutta toistaiseksi kahlailen salaa.

Mikä tästä nyt sit tekee niin mielenkiintoista? No, musta on mielenkiintoista lukea näin amerikkalaistuneena ja yli kymmenen vuotta täällä asuneena jonkun tuoreemman kokemuksia ja ihmettelyä. Sitä armotonta kulttuurishokkia jonka toiset kohtaa ja jota en itse koskaan koe eläneeni. Ehkä – aika varmastikin – itselläkin oli silloin aikanaan se kulttuurishokki ja sellainen valitusvaihe kun kaikki se mitä tehtiin kotosuomessa tuntui paremmalta ja järkevämmältä ja ainakin tutummalta... nykyään kun useimmissa asioissa ymmärtää ainakin sen perusteen sille, että miksi tehdään tietyllä tavalla ja toisissa asioissa sitä vaan on tottunut ja sopeutunut.

Ja sit se konsensus... jos joku haluaa tehdä jotakin, eikä se vaaranna ketään tai mitään, niin siitä vaan. Mun puolesta voi ostaa täytetyn paprikan paistajan. Itse pärjään ilman kun ei me juuri täytettyjä paprikoita muutenkaan syödä. Tai pyyhkeenlämmittimen tai jouluvillapaidan tai... ei kaikilla tartte olla iPhonea ja iPadiä ja samanlaista tietskaa ja takkia ja mun mielestä oikeanlaisia kenkiä jalassa. Mun lapsilla ei ennen tätä syksyä ole koskaan ollut yhtäkään paria sukkahousuja, Tänä syksynä olen M:lle niitä ostanut, kun se on itse sellaiset halunnut. Pojille ei tulis mieleenkään laittaa sukkiksia jalkaan – nehän on poikia – ja silti tiedän että noin 5 miljoonaa suomalaista vetää poikalapsilleenkin sukkikset jalkaan. Saa laittaa, mä en silti laita.

Oon siis yhtäaikaa ihastunut, ärtynyt ja koukussa. On sitä paitsi mielenkiintoista lukea miltä tää sama maailma näyttää jonkun toisen silmissä.


17 kommenttia:

  1. Täällä meillä asuu ainakin kaksi poikasta, joille ei pueta sukkahousuja. Ei vaikka olisivat kuinka kätevät. ISänsä kulki aikoinaan siskon vanhoissa ja on vieläkin terapian tarpeessa sen takia ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivaa etten oo ainoo jokaon ihan aidosti sitä mieltä ettei pojat voi kulkea sukkiksissa, ainakaan ymmärtämättä mitä päälleen vetää... Mekko toisaalta ON ihan jees ;)

      Poista
  2. Ja hei, eiks nää blogit oo just tirkistelyä varten? Eli saa lukea niin paljon kuin toinen kehtaa kirjoittaa ja sit kommentoida jos kiinnostaa? Ihan vapaasti vaan luet, sen takiahan niitä kirjoitetaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En mä tiedä, jotenkin tuntuu että tuttavana pitäis ilmoittautua...

      Poista
  3. Ehhehhee, meidän 6-vuotias poika panee vielä mielellään sukkahousut. :-) tosin teini-isoveli kyllä ihmetteli 'siis MIKS T:lla on sukkahousut???' johon pikkeveli hetkeäkään miettimättä vastasi 'että tarkenen paremmin' ja se siitä. Itse asiassa tuolla isoveljellä ei koskaan myöskään ollut sukkiksia, mutta kun välissä on sisko niin huomasin kuia näppäriä kapistuksia ovatkaan. (ja ei, en loukkaannu siitä että toiset ei pojilla sukkiksia käytä tai tästä kirjoituksesta tai paljon mistään muustakaan, tulipa vaan mieleen jakaa tämä hauska hetki)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan ne kai kätevät - omasta mielestä, siis mun päällä epämukavat - ja kyllähän niitä ystävän anopin mukaan on markkinoitu pojillekin myyntinimellä "seikkailutrikoot". Ehkä mäkin vetäisin kundeille sukkikset jalkaan jos asuttais kylmemmässä paikassa, täällähän noi kulkee paljain varpain kesät talvet ;)

      Poista
  4. Mä oon kertonut tän joskus aiemminkin, mutta pakko taas ottaa puheeksi. Eli mun broidi ja mies on samanikäisiä ja kummallakin isosiskot, joiden sukkiksissa ovat lapsuutensa kulkeneet. Ja vannoivat, että EI koskaan heidän pojilleen. No, sitten kun veikan vanhin poika täytti ehkä kolme, niin toivoi lahjaksi balettipaitaa ja housuja, eli valkoista hihatonta aluspaitaa ja sukkahousuja :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. LOL niin ja K:han kulkis mieluiten aina M:n vaatteissa. Sukkiksilla tai ilman :)

      Poista
  5. Ostan meidän pikkupojille yhdet sukkikset joka talvi. Eipähän niitä paljon tule käytettyä mutta ovat käteviä koska eivät vie yhtä paljon tilaa housujen alla kuten pitkät kalsarit, toisin kun sukat niitä ei voi vetää pois jalasta, ja koska täällä ei käytetä ulkohaalareita ovat kätevää kerrospukeutumista. Ja tuo hieman Suomi-nostalgiaa... ;)

    Blogeista ja kulttuurishokeista, ymmärrän täysin tirkistelyhalusi ja tekee mieli kysyä linkkiä.. Tulee vähän vanha-täti fiilis kun miettii omia alkuaikoja tässä maassa ja sitä armotonta shokkia jo pelkästään siitä että oli NIIN kaukana ystävistä ja uutispimennossa kaikesta mitä Suomessa tapahtui ilman internettiä, sähköpostia, sosiaalista mediaa y.m. Nythän sanotaan että vaihtarit eivät ehkä saa kunnon kokemusta ulkomailla olemisesta jos elävät liian tiiviisti netissä vanhojen kavereiden kanssa. Kaikessa puolensa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mua korpee siinä blogissa se negatiivisuus, kuinka kaikki on väärää ja vääränlaista ja kaikki tehdään väärin ja jenkit on tyhmiä ja... Enhän mäkään ekaks ymmärtänyt sitä ettei kylppäreissä ole lattiakaivoja tai tätä maanjäristysrakentamista tai sitä et vuokrakämpissä on ohkaset seinät kun se on halvempaa tai... En silti väittänyt et täällä syödään vaan pizzaa, burgeria ja hodareita tai et kaikki painaa viissataa kiloa tai ettei kukaan osaa kävellä mihinkään tai...

      Poista
  6. Well, well ..... koko kulttuurishokki, tai siita jatkuva puhuminen nostaa omat niskakarvani pystyyn. Eihan taalla ole pakko olla, jos kaikki on huonompaa/ikavampaa jne. kuin muualla. Terveisia Alaskasta :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nina ja sorry myöhäisestä kommentista! Mä oon NIIN samaa mieltä!!!!

      Poista
  7. Mä muuten tiedän mitä blogia tarkoitat. Mieti jos joku ulkomaalainen asuisi Suomessa ja pitäisi samanlaista valitusblogia joka hiton härvelistä mitä huoltikselta voi ostaa tai netistä tilata (suomea puhuva Elvis-herätyskello! Saunahattu!) ja tarttuis jokaiseen pikkuasiaan ja tekisi pilaa Angry Birds- teemapuistoista.

    Sehän sais turpaansa. Tai jos esiintyisi nimettömänä, niin joku vaatisi kunnianloukkauksesta oikeuteen ja sen nojalla henkilötietoja julkisuuteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Semmoinen muuten oli. Bostonista Suomeen muuttanut amerikkalaisnainen piti blogia. Hän tuli Suomeen siinä käsityksessä niinkuin monet amerikkalaiset liberaalit, että siellä on kaikki täydellistä ja ihanaa, ristiriitoja, ei rikollisuutta, ihania kouluja joissa onnelliset lapset vaan leikkii ja oppii sillä lailla eikä niillä ole edes läksyjä ollenkaan.

      Hänelle valkeni totuus nopeasti ja se blogi oli lähinnä valitusta eri pikkuasioista. Hän purki melkein koko kiukkunsa suomalaiseen ruokakulttuuriin, erityisesti leivontaan. Kun ei sitäkään tajuta, että sitruunapiiras ei ole piirasta, vaan "lemon bar", ja sitä kutsutaan virheellisesti piiraaksi! Ja jäätelö on pahaa! Ja marsipaani ei ole riittävän makeaa. Ja jauhot on huonolaatuisia. Ja suomalaisen kanan munakaan ei toimi oikealla tavalla taikinassa.

      Hän otti asiakseen laatia parempia versioita erilaisista suomalaisista perinneleivonnaisista, kuten runebergintorttu ja puolukkapiirakka, ja vei niitä työpaikalleen näyttääkseen suomalaisille työkavereille, miten nämä kaikki leivonnaiset pitäisi oikeaoppisesti leipoa että ne maistuisivat hyvälle. Esim runebergintortusta hän muutti koostumuksen, ja kostutti sen sitruunamehulla ja sitruunaliköörillä, että se maistuisi edes jotenkin siedettävältä.

      Mä muistan miten silloin ajatteli että voi itku mikä sivistymätön moukka, tulkitsee kaiken oman kulttuurinsa ja äidinkielensä kautta ja väittää sitten että asiat on väärin, kun ne on eri lailla.

      Että öhöm, vaan. Valitusblogeja pitäville expatriooteille.

      Poista
    2. Wow, mä haluaisin lukea sen blogin :) Mä mietin aina välillä suomalaisten valittaessa et se on kumma kun Suomi ei niin hillittömän erinomaisena maana ole maailman huipulla kaikessa.

      Vikansa kaikkialla, parempi keskittyä hyvään ja monesti sillä erilaisellakin on syynsä ja historiansa.

      Poista
    3. En muista enää yhtään miten sen löysin, mutta sen muistan että jossain vaiheessa vaikutti niin kuin se blogi olisi kadonnut kokonaan. Vähän sen jälkeen kun se nainen päätti perheineen lähteä koko tyhmästä Suomesta pois.

      Se teki kerran jonkun muumikakunkin, ite kehitteli mallin. Se yritti silleen varmaan ottaa kontaktia ja saada tarttumapintaa.

      Jotenkin mua ahdisti tosi paljon se blogi.

      Poista

Kokeillaan miten tää kommentointi sujuu näin... Kerro mitä mietit. Jos et halua rekisteröityä, olet tervetullut laittamaan mulle sähköpostia tahdonasiat@gmail.com, tai kommentoimaan Facebookin kautta.