Siirry pääsisältöön

vielä kerran - maanantai


Samaan malliin se meni kuin alkoikin. Keskitytään kuitenkin hyvään ja hauskaan, eikä siihen kuinka kaikki kolme yhtäaikaa tai vuoronperään kiukkusivat Targetissa – vähän kuin Anttila – tai K hakkas autossa M:aa kirjalla tai M pissas lattialle tai O lappoi suunsa liian täyteen ja oksensi ja oli aiheuttaa ketjureaktion tai... sen sijaan:

Keitin siivoillessani lapsille lounaaksi Tontun ja Santa:n – ei oo Joulupukkia meillä, meillä on Santa -  superherkkua, riisipuuroa. M oli innoissaan ja söi koko lautasellisen vastustelematta. Siinä on aitoa iloa mulle... kalsiumia ja rasvaa ja proteiineja ja hiilareita...

Kahden terapoidessa, käytiin K:n kanssa Starbucksissa kahvilla – sain kaksi lahjakorttia synttärilahjaks ja tunnen itseni rikkaaksi ja voin käydä lahjakorttikahveilla – siinä ekaks seistiin jonossa ja tädit hymyili mun herttaiselle lapselle. Tultiin tiskille ja K ojensi mulle kaakaon, meinasin jo sanoo ”ei” mutta, miksi ei... lähtihän se mun kanssa kahville. Seuraavaksi se etsi meille pöydän ja siinä me istuttiin ja kahviteltiin ja meillä oli mukavaa. Istuttiin pitkään vielä sen jälkeenkin kun kaakaot oli juotu ja lähtiessä se jaksoi huolehtia että mä otan kahvini mukaan. K on niin mukava ja charmantti jätkä – silloin kun ollaan kahdestaan.

Kun epätoivoissani lopulta jo itkin – taas. M – ensimmäistä kertaa ikinä!!!! – nousi tuolistaan, halasi ja sanoi; ”Please, please, don’t cry mama... you’ll feel better soon” Kunpa se tietäiskin miten suuren arvon annan sille että se tajus et mulla oli pahamieli.  Opittua joo, mutta silti niin ihanaa.

Poikien ollessa jo sängyssä M kävi uuden eskarikirjansa kimppuun ja on jo pitkään nautiskellut kynäharjoituksista... hiljaa, kärsivällisesti ja taitavasti – oon ihan hillittömän ylpeä. Katsokaa vaikka... hahmotuskyvyssähän sillä ei koskaan ole ollutkaan mitään vikaa, päinvastoin. Itse olisin tuskin pystynyt parempaan.


Kommentit

  1. Todella taitava M ja ihana K! Taitoja ne on opitutkin toimintamallit ja mahtavaa, että ne näkyy myös omasta aloitteesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. KYLLÄ!!!! Tähän sitä on pyritty ja makeeta että se lopulta onnistuu - ihan itse!

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion tehdä a

2.000

On ehkä osuvaa, tai sitten ei, että kahdestuhannes kirjoitus keskittyy suomen kieleen ja vähän suomalaisuuteenkin. Siihen kauniiseen ja rakkaaseen, kieleen jota minun omat lapseni eivät puhu. Kieleen, joka minun lasteni mielestä on lähinnä aika sekava, sillä miten kukaan voi tietää onko kuusi tulessa vai kakussa kuusi siivua. Näiden vuosien aikana olen todennut että on aiheita jotka kiinnostavat lukijaa vuosi toisensa jälkeen. Sellaisia ovat koulujärjestelmä, ihan tavallinen arki ja sitten juuri tämä, kysymys lasten kielitaidosta ja meidän kotikielestä.  Ylläoleva keskustelu käytiin meidän ystävien teinin kanssa. Nämä lapset ovat syntyneet Suomessa, molemmat vanhemmat ovat suomalaisia ja lapset ovat käyneet suomikoulua vuosia. Silti englanti on heilläkin se vahvempi kieli.  Tämä ja monia samankaltaisia keskusteluita käydään niissä perheissä, joissa lapset kasvavat kaksi, tai useampikielisessä kodissa, maassa, jossa valtakieli ei ole suomi. Mitä vanhemmaksi lapset kasvavat sitä enemmän

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena.  Kaskadi