Lähdin
liikenteeseen hippasen seiskan jälkeen mennäkseni lääkäriin ja kuulakseni
lääkäriltä sen minkä jo tiesinkin... stressiä se ”vaan” on ja koska se nyt
tuskin vähenee niin sen kanssa pitää opetella elämään.
autossa soi hyvä musiikki silloin kun saa ajaa yksin |
Viimeksi eilen illalla olin taas vähän ja
salaa kateellinen niille vanhemmille joiden kesäsuunnittelu on kesäleirien
varailua, uimarantoja, leikkikavereita, mehujäätä ja shortseja... Onhan meidän
kesä tehty niistä, mutta meillä on aina se toinen puoli, se mikä
pitää hoitaa ensin, ennen kesäleirejä, uimarantaa, leikkikavereita ja
mehujäätä... tänään taas istuttiin kolme tuntia klinikalla, M ABA testeissä, O
fyssarilla ja K toimintaterapiassa. M:n testien aikana piipahdettiin jannujen kanssa puistossa. K:n terapian aikana leikittiin lelukaupassa ja O:n jumpatessa käytiin ostamassa leipää leipäkaupasta, välillä kävin vaan vaihtamassa mun seuralaiset. En valita. Olen kiitollinen siitä että me
saadaan ne tarpeelliset terapiat ja siitä et ne auttaa ja toimii ja että mun ei
tarvitse miettiä miten niitä saatais tai mistä tai millä ne maksetaan. Mä oon
tottunut tähän elämään. Ei se tunnu erityisen erityiseltä tai raskaalta, mutta
eihän se nyt ihan tavallistakaan ole. Joskus vaan mietin minkälaista meidän elämä
olis, jos se olis toisenlaista – sellaista tavallista.
Red Brick Road |
laivat sinisellä merellä |
Sen leijonanpennun
testaus ja evaluaatio ABA (Applied Behavior Analysis) suunnitelmaa varten meni
hyvin, tai siis no mikä nyt sit on hyvin? Hyvin, ajatellen että pitää
kirjoittaa raportti vakuutusyhtiölle, jotta ne katsois M:n kesäkoulun
tarpeelliseks ja maksais siitä sen $2000+ kuukaudessa... siltä kantilta se meni
hyvin ja kai se muutenkin on hyvä että osaavat harjoitella oikeita juttuja ja
että ope ymmärtää miksi M toimii tietyissä tilanteissa niin kuin toimii. Tän
kesäkouluryhmän lapset ei siis kaikki ollenkaan ole autisteja, vaan siellä on
erilaisista oppimisvaikeuksista, puheettuottamisen tai –muodostamisen vaikeuksista
kärsiviä, ADHD-lapsia ja muita jotka hyötyvät kesäajan teho-opetuksesta.
tässä kuvassa on jotakin niin K:lle ominaista |
Mun piti tänään illalla
mennä kemuihin, mutta liian myöhäinen ilta leffaa katsoen ja aivan liian
varhainen aamu – ihan siis sen mun lääkärin takia – ja tietoisuus siitä et jos
tänäänkin menee myöhään, on huomennakin taas aamu ja ylihuomenna ja ylihuomisen
huomenna... Ihan urpoo ja mälsää ja, mut realiteetit on se että mä en kovin
kauaa pärjää näitten kanssa lähtemättä karkuun jos en ole edes semisti levännyt
ja leppoisa. Niin ja munhan pitäis olla jo täydessä tällingissä ja melkein
ovesta ulkona, jos johonkin menisin. En siis mene - valitsen sohvan ja mahiksen laskea pääni tyynyyn ennen illan hämärtymistä.
Darius Rucker - Wagon Wheel
Edit. Mä en yleensä harrasta näitä jälkilisäyksi, mutta tässä kirjoitellessani katselin vaan sivusilmällä et sähköpostissa on tavaraa ja sielläpä oli kappas, kappas 10-sivuinen lomake Klinikalta, joka tietty pitää täyttää ja palauttaa ASAP... saatekirje päättyi kyllä kohteliaaseen anteeksipyyntöön että tätä paperisotaa on niin hirvittävä määrä tässä kesäkoulussakin. En siis tosiaankaan lähde mihinkään illanviettoihin, vaan ryhdyn täyttämään kaavakkeita...
Kommentit
Lähetä kommentti