perjantai 14. kesäkuuta 2013

taidan leipoa pullaa

Eilen lopulta taas kynnettiin pohjamutien kautta ja tänään jatketaan uusin ja toivottavasti paremmin voimin. O löysi mut suremassa salaa ja halaten totes, et "Don't cry mamma. Be happy. Don't cry"

Tänään en jaksa käydä keskustelua Yhdysvallat vastaan Suomi paremmuudesta, palaan siihen ehkä myöhemmin. Mun mielestä kun on aika itsestäänselvää ettei tässä kilpailussa ole voittajia tai häviäjiä, vaikka usein ehkä turhaan kärjistänkin. Harvemmin kai löytyy kiistatonta paremmuusjärjestystä silloin kun verrataan kahta länsimaata keskenään. Helpompaa olis pistää järjestykseen Yhdysvallat versus Sudan tai Suomi vastaan Bhutan. Tänään jaksan just roikkua tässä omassa ahtaanlaisessa maailmassani.

tänään on kesäkuun 14. ja "Flag Day"


Pidän M:lle taas kerran sitä ruokapäiväkirjaa. Lähinnä perustellakseni oman huoleni lääkärille ensiviikolla. Kyllä mä tiedän että se on ikäisekseen pitkä (käyrien yläpuolella) ja suhteessa muihin ikäisiinsä sillä on painoakin ihan kivasti (kuitenkin keskiarvon alapuolella), mutta, mutta... kun mä vanhempana näen millä eväillä se kasvaa ja ne eväät vaan supistuu supistumistaan ja toisesta laidasta nakataan sisään protskupirtelöitä ja energiapatukoita. Mä en muista koska se olis syönyt ruokaa, siis oikeeta ruokaa, tarkoitan pastaa ja kastiketta tai kanaa ja ranskalaisia tai pizzaa tai hampurilaisen tai... Kyllä mä sen hengissä pystyn pitämään ilmankin ja ihan kohtuullisen terveenäkin syöttämällä sille rautatabletteja, vitamiineja, ja sit niitä patukoita ja pirtelöitä. Ehkä mulla on oma rima turhan korkeella, ehkä mun pitäis vaan hyväksyä tilanne.


M lähti vikana koulupäivänä kouluun balleriinana, pojat katsoo telkkaa ja mä relaan... iltapäivällä lupasin rakentaa niitten kanssa legopuiston, siis sellaisen legoista tehdyn leikkipuiston, missä ne legoäijät sit puistoilee... Taidan leipoa pullaa.


iloinen ja niin mukava K jätti veljensä poskeen iloisen merkinnän. O ei ollut iloinen

meillä alkaa olemaan ihan kattava laivasto

2 kommenttia:

  1. Olen itse ollu tosi nirsos ruoan suhteen lapsena, ja omalla (erityis)lapsella samaa vikaa, joten tiedän että ei nämä helppoja juttuja ole. Sellainen asia tuli mieleen, että onko M kiinnostunut ruoanlaitosta tai leipomisesta? Siis jos hänet saisi innostumaan ruoan syömisestä sen jälkeen, kun hän on itse nähnyt mitä ruokaan laitetaan? Toki pitäen alussa reseptit tosi yksinkertaisina ja sellaisina missä ei ole mitään inhokkeja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. M laittaa mielellään ruokaa - muille :)

      Poista

Kokeillaan miten tää kommentointi sujuu näin... Kerro mitä mietit. Jos et halua rekisteröityä, olet tervetullut laittamaan mulle sähköpostia tahdonasiat@gmail.com, tai kommentoimaan Facebookin kautta.