torstai 20. kesäkuuta 2013

tuoksut vanamon ja varjot veen

Suomessa laskeudutaan keskikesän juhlaan, Juhannuksen viettoon, mittumaariin... ajatuksissani muistan suomalaisen kesäyön tuoksun, pihalla meidän lupiinit tuoksuu suomalaiselle kesälle. Täällä ei ole juhannusta muu kuin sää, +15 ja vesisade. Eilen oli suurimmassa osassa kouluja, viimeinen koulupäivä, perjantaina alkaa ihan virallisestikin kesä. Jotenkin niistä lapsuuden juhannuksista ei päälimmäisenä kuitenkaan oo mielessä vesisade vaan useimmiten oli helle, ainakin muistoissa.

Kyllähän täällä kesäpäivänseisausta juhlistetaan, onhan meillä pitkät skandinaaviset perinteet, mutta ei sillä tavalla kuin Suomessa. Kuuluisin ”Summer Solctice” tapahtuma on epäilemättä Fremontin festarit, alastomine pyöräilijöineen. Kuvat Wikipediasta




Nauttikaa te siis kokosta,  juhannussaunasta ja juhannusyön taianomaisista äänistä. Olen vähän kateellinen ja kaipaan...

Nocturne

Ruislinnun laulu korvissani

tähkäpäiden päällä täysi kuu;

kesä-yön on onni omanani,

kaskisavuun laaksot verhouu.

En ma iloitse, en sure, huokaa;

mutta metsän tummuus mulle tuokaa,

puunto pilven, johon päivä hukkuu,

siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,

tuoksut vanamon ja varjot veen;

niistä sydämeni laulun teen.

Sulle laulan neiti, kesäheinä,

sydämeni suuri hiljaisuus,

uskontoni, soipa säveleinä,

tammenlehvä-seppel vehryt, uus.

En ma enää aja virvatulta,

onpa kädessäni onnen kulta;

pienentyy mun ympär' elon piiri;

aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;

edessäni hämäräinen tie

tuntemattomahan tupaan vie.


Eino Leino



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kokeillaan miten tää kommentointi sujuu näin... Kerro mitä mietit. Jos et halua rekisteröityä, olet tervetullut laittamaan mulle sähköpostia tahdonasiat@gmail.com, tai kommentoimaan Facebookin kautta.