Siirry pääsisältöön

kesäkuun eka kuvina

Tältä näytti kesäkuun ensimmäinen täällä tänään... enää on jäljellä iltakävely Koiran kanssa ja meidän nuudelit. Huomenna juhlitaan...

en muistanut et piti kuvata ennen kuin ysiltä... sori! Me noustiin kyllä jo seiskalta ja ehdittiin leipoa yks kakku ja syödä eka aamiainen, ja käydä aika monta kertaa kakallakin...

se eka kakkupohja

aikuisten aamiainen... jannut kävi kyllä förimässä meidän vadelmat



oliskohan tässä K:n kolmas kakka tälle päivälle... se kun kekkas et joka kakasta saa karkkia...


toka kakkupohja...


taas kakkaa... tällä kertaa O


iloiset kaapijat

"Olisko hei mitenkään mahdollista päästä edes pissalle?"



kasvimaalle kuuluu hyvää ja oman sadon salaattia on tullut syötyä jo useasti

sisällä odotti K:n neljännet kakat











mehän ollaan jo myöhässä... "Family Fun Day" alkoi kello 11.

matkalla puistoon

hattaraa


ponijono




hodarijono

O halus hodarin, K ja M vaan sipsejä
  

sno cone



ilmapalloasema

O väittää kiven kovaan et sen nimi on "Number Three" - no sehän on näistä kolmas...

M:n keijutatska

jos on mahdollista istua rattaissa O ei missään tapauksessa kävele - ikinä

takas kotiin


läjä varakalsareita kassiin


kahvimuki vuotaa - TAAS







M sovittaa uutta pyörää fillarikaupassa




M:n uus pyörä huolletaan ennen luovutusta







"Uwajimaya" on japanilainen ruokakauppa

Udon ja sen kaveri Udon

Maistuisko Pokka - maitokahvi?

täältä kandee hakee sushi ja sashimi -tarpeet

mä ymmärrän et tosta voi valkata hummerin tai taskuravun, mut miten ne saa kiinni just sen kalan jonka mä ajattelin syödä tänään?

ostereita $16.99/pauna

M maksaa

riisiä

L halus lotota - me muuten voitetaan tällä kertaa


viinikaupan oluthylly

sit kun me ollaan voitettu siinä lotossa kokeilen tätä

...mutten varmaan silloinkaan osta kuuden tonnin viinipulloa



autossa syntyi ilmapallokriisi

postissa ei ollut muuta kuin mainoksia




koeajolla

isä ja tytär lähti ajelulle



tosiasiassa jannuilla ei ole hajuakaan tästä pyöräilytouhusta


K halus merirosvoilla itsekseen


O:lle iski uhmatuhma

K karkas huomaamatta ja löytyi kun se oli jo tulossa itse takas...

lasten päivällinen

hauskaa ja laitonta

...siis ajella lavalla istuen

tässä kuvassa näkyy hyvin M:n näkemys syömisestä... se jakoi kananuggettinsa poikien kesken, lahjoitti maissin O:lle ja söi lopulta suolakurkut





tässä vaiheessa mä en ollut ihan varma mikä niin kauheesti harmittaa - harmiti silti

meillä on O:n kanssa samanlaiset tatskat

kolmas kakkupohja työnalla



M tykkää sen uudesta pyörästä ja kypärästä

kaapijat on saapuneet paikalle

K on kakalla - TAAS






O ei missään tapauksessa ole ainakaan väsynyt eikä tietenkään mene nukkumaan

evääksi penisiliinniä ja buranaa


kakkupohjat valmiina huomiseksi

M syö iltapalaksi jugurtin - kypärä päässä

K nauttii iltapalaksi penisilliiniä


...ja saa puhtaat lakanat... 



M haaveilee iltapalan jatko-osista ja joutuu tyytymään leipään

muistaessani laitan leipätaikinan tulemaan aamuksi

...nautin päivittäisen rotanmyrkkyni

...ja tarjoilen M:lle sen oman annoksen



Koirakin herää päivän uniltaan


Kommentit

  1. Erittäin tärkeänä kommenttina ;) semmoista että se Hendriksin gini on pirhanan hyvää. Vähän erilaista kuin normigini (meillä "arkeen" käytössä Tanqueray), mutta siitä tulee ihan törkeän hyvä G&T :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä! Se on vaan niin järkyttävän hintaista et siitä lähinnä haaveillaan...

      Poista
    2. Ja kurkun kanssa. Ei sitruunan. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion tehdä a

2.000

On ehkä osuvaa, tai sitten ei, että kahdestuhannes kirjoitus keskittyy suomen kieleen ja vähän suomalaisuuteenkin. Siihen kauniiseen ja rakkaaseen, kieleen jota minun omat lapseni eivät puhu. Kieleen, joka minun lasteni mielestä on lähinnä aika sekava, sillä miten kukaan voi tietää onko kuusi tulessa vai kakussa kuusi siivua. Näiden vuosien aikana olen todennut että on aiheita jotka kiinnostavat lukijaa vuosi toisensa jälkeen. Sellaisia ovat koulujärjestelmä, ihan tavallinen arki ja sitten juuri tämä, kysymys lasten kielitaidosta ja meidän kotikielestä.  Ylläoleva keskustelu käytiin meidän ystävien teinin kanssa. Nämä lapset ovat syntyneet Suomessa, molemmat vanhemmat ovat suomalaisia ja lapset ovat käyneet suomikoulua vuosia. Silti englanti on heilläkin se vahvempi kieli.  Tämä ja monia samankaltaisia keskusteluita käydään niissä perheissä, joissa lapset kasvavat kaksi, tai useampikielisessä kodissa, maassa, jossa valtakieli ei ole suomi. Mitä vanhemmaksi lapset kasvavat sitä enemmän

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena.  Kaskadi