Siirry pääsisältöön

oi miksi, oi miksi?

On hetkiä jolloin olis ihanaa osata olla vaatimaton. Siis sellainen ihminen joka tyytyy vähään tai vähintäänkin vähempään. Sellainen jolle paita on paita ja farkut vaan farkut ja jolla ei ole katkeamatonta tarvetta kaikkeen ihanaan ja kauniiseen... Oikeesti! 

Kun mä meen kauppaan ja katselen vaatteita, sovitan ja kas, hintalapussa on kolminumeroinen lukema... miksei mun paidat tai farkut koskaan oo edullisia, tai edes kohtuullisia, siis ne joiden kutsun kuulen ja ne jotka haluu muuttaa mun vaatekaappiin. Miksi mä en koskaan löydä niitä sikahalpoja ja kivan näköisiä diilejä?

Miksi sama asia tapahtuu lastenvaatekaupassa? Miksei niille käy ne ihan vaan tavalliset vaatteet? Miksi mua häiritsee niin paljon jos naapurin lapsella on sama paita? Olis halvempaa pukea ne niihin vaatteisiin, jotka tosta lähiostarilta saa... ja aivan varmasti ne ajais ihan saman asian. 

O:n vaatteet - Peek, K:n paita - Peek, shortsit - Mini Boden, M:n mekko - Naartjie

Miksi mä en ole tyytyväinen pihaan sellaisena kuin se on, vaan haluun istuttaa mäntyjä ja hortensioita ja maanpeittokasveja ja laittaa laattoja ja kiviä ja... moni muu olis tyytyväinen siihen mitä sillä on ja keskittyis lannoittamaan ja leikkaamaan sitä nurmikkoaan. Sekin näyttäis ihan kivalle. Niin, musta on tulossa vanha... mä haluaisin tällaisen söpön puutarhavajan ja suihkulähteen kans...

taimitarhalla taas vaihteeks...




Miksi mä tarvitsen skumppaa ja hyviä viinejä? Miksei se halpa kalja aja asiaa? Miksen voi olla tyytyväinen vähempään? Miksi elämä ei voi olla vaatimattomampaa? Oi miksi?

mojito - isänpäivän kunniaksi... mintun lehtiä, 1/2 limetin mehu, 2rkl sokeria, tummaa rommia , jäitä ja club sodaa



Vaihtoehtoisesti, miksei ihmisellä voi olla rahaa niin et vois aina tehdä kaikkee kivaa? Ehkä siks et sit se ei enää tuntuis niin kivalle ja kaikesta niin ihanan kivasta tulis omalla tavallaan yhdentekevää.

lapset sentään syö ihan vaan Kraftin Mac and Cheese, paitsi M joka ilmoitti mulle ettei se tykkää syödä koskaan kovin paljoa...

saippuakuplia

jälkkäriksi pakastettua, maustettua piimää - aka jätskiä

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....
Lähetä kommentti
Lue lisää

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion teh...
6 kommenttia
Lue lisää

valokuvissa kaikki on aina hyvin

Jokin aika sitten sain blogiini kommentin, joka jäi kummittelemaan mun mieleen. Kommentti oli ystävällinen ja lyhyt. Se ei haastanut mihinkään, oikeastaan se oli pelkkä toteamus, jossa kirjoittaja sanoi: ”Mä haluaisin elää sun elämää!” Nopeasti voisi vastata, että niin minäkin, mutta jäin silti miettimään sitä mielikuvaa, joka tulee vastaan niin sosiaalisessa mediassa kuin täällä blogissakin. Vuosi 2023 oli monella tapaa haastava, ei raflaavan katastrofaalinen, mutta ehkä enneminkin sellainen hiljaisen haastava. Kukaan ei kuollut – paitsi kissa – ei edes melkein. Kukaan ei sairastunut vakavasti – paitsi koira, mutta sekin on hallinnassa. Kaikki on ihan hyvin, vaikka oli hetkiä, kun teki mieli heittää hanskat tiskiin. Toisaalta vuosi oli myös ihana, ja kun katsoin taaksepäin, keräillen kuvia tähänkin kirjoitukseen ajattelin, että mulla on tosiaan aika ihana elämä. Olemme monessa etuoikeutettuja ja moni antaisi varmasti paljon saadakseen elää sellaista elämää kuin ne valokuvien tarinat k...
Lähetä kommentti
Lue lisää