Siirry pääsisältöön

oi miksi, oi miksi?

On hetkiä jolloin olis ihanaa osata olla vaatimaton. Siis sellainen ihminen joka tyytyy vähään tai vähintäänkin vähempään. Sellainen jolle paita on paita ja farkut vaan farkut ja jolla ei ole katkeamatonta tarvetta kaikkeen ihanaan ja kauniiseen... Oikeesti! 

Kun mä meen kauppaan ja katselen vaatteita, sovitan ja kas, hintalapussa on kolminumeroinen lukema... miksei mun paidat tai farkut koskaan oo edullisia, tai edes kohtuullisia, siis ne joiden kutsun kuulen ja ne jotka haluu muuttaa mun vaatekaappiin. Miksi mä en koskaan löydä niitä sikahalpoja ja kivan näköisiä diilejä?

Miksi sama asia tapahtuu lastenvaatekaupassa? Miksei niille käy ne ihan vaan tavalliset vaatteet? Miksi mua häiritsee niin paljon jos naapurin lapsella on sama paita? Olis halvempaa pukea ne niihin vaatteisiin, jotka tosta lähiostarilta saa... ja aivan varmasti ne ajais ihan saman asian. 

O:n vaatteet - Peek, K:n paita - Peek, shortsit - Mini Boden, M:n mekko - Naartjie

Miksi mä en ole tyytyväinen pihaan sellaisena kuin se on, vaan haluun istuttaa mäntyjä ja hortensioita ja maanpeittokasveja ja laittaa laattoja ja kiviä ja... moni muu olis tyytyväinen siihen mitä sillä on ja keskittyis lannoittamaan ja leikkaamaan sitä nurmikkoaan. Sekin näyttäis ihan kivalle. Niin, musta on tulossa vanha... mä haluaisin tällaisen söpön puutarhavajan ja suihkulähteen kans...

taimitarhalla taas vaihteeks...




Miksi mä tarvitsen skumppaa ja hyviä viinejä? Miksei se halpa kalja aja asiaa? Miksen voi olla tyytyväinen vähempään? Miksi elämä ei voi olla vaatimattomampaa? Oi miksi?

mojito - isänpäivän kunniaksi... mintun lehtiä, 1/2 limetin mehu, 2rkl sokeria, tummaa rommia , jäitä ja club sodaa



Vaihtoehtoisesti, miksei ihmisellä voi olla rahaa niin et vois aina tehdä kaikkee kivaa? Ehkä siks et sit se ei enää tuntuis niin kivalle ja kaikesta niin ihanan kivasta tulis omalla tavallaan yhdentekevää.

lapset sentään syö ihan vaan Kraftin Mac and Cheese, paitsi M joka ilmoitti mulle ettei se tykkää syödä koskaan kovin paljoa...

saippuakuplia

jälkkäriksi pakastettua, maustettua piimää - aka jätskiä

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...
Lähetä kommentti
Lue lisää

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...
Lähetä kommentti
Lue lisää