Siirry pääsisältöön

sataa sataa ropisee... myös korvien välissä

Meillä on tänään taas muutaman tunnin lastenhoitaja, tällä kertaa otan O:n mukaan ja mennään kahdestaan ekaks vähän humputtelemaan ja sit vielä yhdessä L:n kanssa ravintolaan syömään. O meinaa syödä mustekalaa.

jos ruuan itse tekeminen edesauttaa sen syömistä niin tää on kai sit syöty...

Ulkona sataa taas tai edelleen. Me ollaan sorruttu telkkariin ja lapset tuijottaa LeapFrogin opetusohjelmia mun puuhaillessa omiani. Tosin otinhan mä hetki sitten sellaiset Sinkkoslaiset alkukantaiset raivarit O:n pissatessa tahalleen housuun vähän aikaa sitten. Se ei siis halunnut itse vetää housuja alas ja kun mä en tehnyt sitä sille se lopulta seisoi siinä vessassa potan vieressä ja antoi lämpimän valua suoraan housunlahkeesta lattialle. Mun karjaisut kyllä pussattiin ja sovittiin, O:lle se pahin ”rangaistus” oli joutua suihkuun. Parempi kasvattaja olis varmaan jättänyt reagoimatta yhtään mitenkään... niinhän ne kai neuvovat tekemään.

UPS kurvas paikalle prinsessan lisäravinteet ja me kurvattiin kauppaan ostamaan lisää maitoa ja jogurttia ja oikeanlaiset pirtelöt... eilinen pirtelöselkkaus kun päätyi siihen ettei se aamullakaan juonut niitä vääriä juomia vaan sekoitin sille suklaan. Jos se eka tarjottu juoma silloin joskus maaliskuussa olis maistunut mansikalle tai vaniljalle ei suklaa kelpais, mutta koska me aloitettiin suklaasta, meillä juodaan vaan suklaata. Kasvattaja mussa karjuu korvaan ettei tällaista pelleilyä saa hyväksyä. Äiti mussa tietää ettei mulla taida tän lapsen kanssa olla muita vaihtoehtoja.


lapselle "ruokaa"

ohjeita ja tykötarpeita Maija Poppaselle



Huomenna on Kummitäti K:n synttärikemut, jostain pitäis kaivaa iloinen juhlamieli ja työntää nää ruokahuolet jonnekin taka-alalle. Autotallista pitäis hakea askartelulaatikko ja askarrella kortti ja koska lahjarahat meni mun uusiin housuihin pitäis nättiin lasipurkkiin sekoittaa sokerikuorinta ja tuoksuttaa se vaikka tuoreilla tomaatinlehdillä. Mulla on myös pakottava tarve neuloa seuraava peitto... sen täytyy olla tää sade... jämälangoista ajattelin tehdä ja aloittaa just tasan tänään M:n sos.taitojenryhmän aikana.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion tehdä a

2.000

On ehkä osuvaa, tai sitten ei, että kahdestuhannes kirjoitus keskittyy suomen kieleen ja vähän suomalaisuuteenkin. Siihen kauniiseen ja rakkaaseen, kieleen jota minun omat lapseni eivät puhu. Kieleen, joka minun lasteni mielestä on lähinnä aika sekava, sillä miten kukaan voi tietää onko kuusi tulessa vai kakussa kuusi siivua. Näiden vuosien aikana olen todennut että on aiheita jotka kiinnostavat lukijaa vuosi toisensa jälkeen. Sellaisia ovat koulujärjestelmä, ihan tavallinen arki ja sitten juuri tämä, kysymys lasten kielitaidosta ja meidän kotikielestä.  Ylläoleva keskustelu käytiin meidän ystävien teinin kanssa. Nämä lapset ovat syntyneet Suomessa, molemmat vanhemmat ovat suomalaisia ja lapset ovat käyneet suomikoulua vuosia. Silti englanti on heilläkin se vahvempi kieli.  Tämä ja monia samankaltaisia keskusteluita käydään niissä perheissä, joissa lapset kasvavat kaksi, tai useampikielisessä kodissa, maassa, jossa valtakieli ei ole suomi. Mitä vanhemmaksi lapset kasvavat sitä enemmän

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena.  Kaskadi