Siirry pääsisältöön

lauantaina

24-tuntia siitä kuin sain antibioottipiikin takalistooni lähdin ekaa kertaa kahteen viikkoon ensin lenkille Koiran kanssa ja sieltä tullessani vielä energiapuuskassani trimmasinkin sen Koiraparan muistuttaessa enemmän lammasta tai vuohta kuin Koiraa. Voitaneen siis todeta et se oli tässä vaiheessa tautia selkeesti bakteeri eikä virus ja kurkkukaan ei ole kipeä, ekaa kertaa kahteen viikkoon.

Päivä meni poikien synttärilahjoja palautellessa ja vaihdellessa... vauvaduplot lelukauppaan – tilalle ne valkkas ”elintarvikkeita” ja meillä on nyt eilisestä saakka käyty kaupassa, leikattu, paistettu ja tarjoiltu.



Kassillinen sälää koottiin yhteen ja palautettiin Targetiin, tilalle saatiin lapsille korissysteemit. Tää koris me haluttiin, koska M:n opettaja mulle kertoi et M tykkää välitunnilla pelata korista ja saa toistasataa pistettä välitunnin aikana (korista saa aina 2 pistettä). Eilen me sitä seurailtiin ja kyllä sillä oikeesti on taitoa, sehän heitti paremmin sisään kuin L jolla kuitenkin pitäis ainakin olla vähän enemmän kokemusta ja harjoitusta. K sen sijaan hermostui kun ei osannut ja kävi tunkemassa pallon alakautta sisään koriin ja tuuletti sen jälkeen ”koriaan”.


Add caption

O tekee ekan korinsa



K on nyt kahtena iltana saanut melatoniinia. Nukkumaanmeno on näin helpompaa ja varmasti se nukkuukin paremmin. Aamut on yhtä aikaisia kuin ennenkin ja nythän sillä sit riittää virtaa vaikka muille jakaa... meidän sählä ja sähköjänis on laittanut seuraavan vaihteen silmään – apua! Toisaalta mä oon jo aikaa sitten ottanut ton sähläämisen sen asenteen että se on ominaisuus joka on ja pysyy ja täytyy vaan toimia sellaisissa puitteissa että se sählääminen mahtuu mukaan... eilen käytiin lounaalla lasten kanssa ravintolassa ja sijoitettiin K istumaan niin et se sai ihan rauhassa pyöriä ja säätää ja kiivetä... mä aina paidanhelmasta vetäisin sen takaisin.

Me päätettiin eilen et O pitää viedä ravintolaan, siis ilman sisaruksiaan. K ei ehdi syömään ja M ei halua syödä. M jauhoi eilen samaa hampurilaisen palasta puolisen tuntia. O on avoin ja eilenkin söi meidän mustekalat suurella nautinnolla - vielä senkin jälkeen kun tiesi syövänsä mustekalaa...


vanhemmille oluet ja mustekalaa, lapsille hampurilaiset ja ranskalaiset

Mä muuten mietin et nyt kun ollaan asuttu samassa kylässä kohta yksitoista vuotta ja M on käynyt kaksivuotta koulua täällä niin joka paikassa ja aina törmää tuttaviin... eilenkin kolmesti.

käytiin me jätskilläkin... kaks suklaata ja yks banaani


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...