Siirry pääsisältöön

kateellinen ja vähän yksinäinen

Meillä on perheessä selkeä työnjako. Mä hoidan lapset, L tuo leivän pöytään. Käytännössä se tarkoittaa aikalailla sitä että voisin yhtähyvin olla varakas yksinhuoltaja, siis sellainen jonka ei tarvitsis käydä töissä ja vois vaan keskittyä lapsiin ja niitten elämään ja terapioihin ja systeemeihin. Noin keskimäärin pärjään tän asian ja ajatuksen kanssa oikein hyvin. Ja olenhan kaukana siitä yksinhuoltajasta siinä, että mulla on iltaisin täällä L, jos ei laittamassa lapsia nukkumaan ja iltasatuilemassa niin ainakin olemassa ja läsnä juttuseurana ja aviopuolisona.

Mä en koskaan kuvitellutkaan että L olis se isä joka harrastaa lasten kanssa ja joka hoitaa niitten iltapesut ja pusut päivittäin. Mä en koskaan ajatellutkaan et se istuis vanhempainilloissa tai olis sellainen moderni osallistuva isä. M muistuttaa enneminkin sitä vanhanajan faijjaa, sitä joka tulee nukkumaanmenoajan kieppeillä kotiin, on ehkä vähän äkäinen ja vetäytyy kotonakin tekemään töitä.

Joskus on yksinäistä olla tällainen äiti. Joskus musta tuntuu ettei sillä ole aavistustakaan siitä minkälaista mun elämä on ja joskus musta tuntuu et sen kuvitelmissa tää meidän arki on sujuvampaa ja helpompaa. Se kun katsoo tätä farssia iltaisin ehkä tunnin verran ja viikonloput. Se ei istunut meidän kanssa kahvilassa tänään silloin kun sen sijaan et olisin jutellut ystävieni kanssa, keskityin paimentamaan kolmikkoa ja kiikuttamaan niitä vuorotellen – vessaan. Mulla ei ole aavistustakaan mistä siellä puhuttiin, tai siis palanen sieltä, toinen täältä. Päätin taas et unohdetaan nää kahvilassa istumiset kunnes apinat on kahvilakelpoisia.

Mua ahdistaa se ettei M tuntunut olevan millänsäkään kun L ei ollut paikalla sen valmistujaisjuhlissa – tai L tuli siis vasta sen jälkeen kun ohjelma oli jo päättynyt ja todistukset jaettu. Mä toivon et se oli M:n mielestä ihan jees siks et se on M, eikä siks ettei se koskaan kuvitellutkaan näkevänsä isäänsä katsomossa kevätjuhlissaan. Toisaalta, ei munkaan faija koskaan niihin kevätjuhliin kai päässyt, enkä tiedä onko L:n omakaan faija niissä sen juhlissa koskaan ollut.


Toisaalta mä tiedän etten ole yksin näine ajatuksineni. Miehet on kiireisiä tässä maassa ja naiset hoitaa lapset ja niitten harrastukset. Naiselle jää käteen se, mikä jää jäljelle lasten elämän jälkeen. Joskus olen kateellinen ja pikkumainenkin.

aamulla se hyppä tokavikaa kertaa bussiin ja antoi kuljettajalle vastaleivotun leivän



kuvia vuoden varrelta


seremonia alkaa hattujen jaolla


jokainen sai vuorollaan todistuksen


Kommentit

  1. Ihanat valmistujaiset ja suloinen "jenkki"neiti varvastossuissaan <3

    Harva mies kai sellainen täydellinen isi onkaan eikä välttämättä kahden äidinkään perheissä molemmat oo yhtä "involved". Mä veikkaan, että meidän lapsille isä on ylimääräinen bonus ja äiti on se ykkönen. Niin se vaan menee, vaikka meillä mies kyllä (pakostakin;) osallistuu suunnilleen saman verran kuin minäkin.

    Mä kun murmutin duunissa miehen kalareissusta, niin yksi nainen totesi, että "ole onnellinen, kun sulla on kuitenkin se mies." Ja vaikka feministi mussa älähti, et enkö muka kellekään muulle kelpaisi, nii totesin kuitenkin nauraen, että kyllä mä oon onnellinen. Ja mä veikkaan et säkin :) Mutta aina välillä saa mussuttaa, onhan se vaimon oikeus <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää on meille oikeesti oikein hyvä työnjako, mutta aina välillä on pakko vähän rutista... silloin kun se töitten takia ei kerkii kevätjuhliin :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

toisenlainen äitienpäivä

Tämä teksti piti kirjoittaa ja julkaista jo miltei viikko sitten – äitienpäivänä. Piti kirjoittaa äitiydestä, elämästä meidän perheessä ja siitä miten ihani mun lapset on, mutta kuten usein käy, elämä heitti kapuloita rattaisiin ja teksti jäi kirjoittamatta. Moni muukin asia jäi tekemättä, moneksi päiväksi. Tästä ei kuitenkaan tule kirjoitus koronasta. Särky alkoi jo perjantaina, ajattelin hammassäryksi ja kiroilin. Kiroilin koska hammaslääkärit on kiinni eikä ne nyt muutenkaan ole ihan mun parhaita kavereita. Kiroilin koska hammassärky tarkoittaa juurihoitoa ja tässä maassa juurihoito ja sen päälle laitettava kruunu maksaa helposti tuhansia taaloja, jopa vakuutuksen kanssa. Otin kipulääkkeen ja toivoin että tilanne poistuisi itsestään. Arvannette... ei se poistunut. Siinä vaiheessa kun mukaan tuli päänsärynpoikanen ja tunsin miten mulla on kuvitteellinen otsatukka otsalla, ja takaraivo tuntui siltä että joku olisi tukistanut lujasti, ja silmäkin tuntui kummalliselta kerroin asiast...