Siirry pääsisältöön

loppusuoralla?



Näin loppusuoran jo ehkä toivottavasti häämöttäessä on aika katsoa taaksepäin ja ihailla tilastoja... M täyttää kolmen viikon päästä viisi vuotta. Pojat tulee kesäkuun alussa kolme. Käytännössä tää tarkoittaa et kolmen viikon päästä ollaan kohdassa, jossa meidän perheessä on vaihdettu vaippoja yhteensä viisi vuotta.

Ensin kaksi vuotta, yksi kuukausi ja rapiat yhden lapsen vaippaa, sitten viikkoa vajaan vuoden kolmen lapsen vaippoja, siihen vuosi ja yhdeksän kuukautta kahden lapsen vaippaa ja nyt viimeiset viikot yhden lapsen vaippaa. Nopeasti pyöristettynä, yhteenlaskettuna ja kerrottuna tullaan lukemaan 14 235 vaippaa. 14 235 vaipanvaihtoa. Voitaneen myös todeta että perheen budjetista vapautuu jatkossa $60 kuukaudessa johonkin hauskempaan kuin vaippoihin - ei haittaa.  Kun mä katson noita numeroita alan salaa toivoa et meillä oltaisiin kestoiltu. Vaippoihin on mennyt aivan valtavasti rahaa. Mua hävettää valinnan epäekologisuus ja se miten paljon meidän vaippoja on kaatopaikoilla, en puolustele itseni mllään muulla kuin sillä ettei musta olis ollut siihen pyykkäämiseen.

Viisi vuotta, 14 235 vaippaa. Ei ihme, että syvällä sisällä kuplii ilo ja riemu siitä että tämän putken pää on viimeinkin näkyvissä. Aika paljon saa vettä virrata, ja useammankin sillan alta, ennen kuin tästä selvittyä vaihdan vaipan. Kenenkään vaipan. Just nyt väitän että aika pian oon vaippani vaihtanut ja tuomioni lusinut. 


Kommentit

  1. :D!

    Mä hehkutan tolla vieläkin, ja nuorimmainen on sentään jo 9vee.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion teh...

valokuvissa kaikki on aina hyvin

Jokin aika sitten sain blogiini kommentin, joka jäi kummittelemaan mun mieleen. Kommentti oli ystävällinen ja lyhyt. Se ei haastanut mihinkään, oikeastaan se oli pelkkä toteamus, jossa kirjoittaja sanoi: ”Mä haluaisin elää sun elämää!” Nopeasti voisi vastata, että niin minäkin, mutta jäin silti miettimään sitä mielikuvaa, joka tulee vastaan niin sosiaalisessa mediassa kuin täällä blogissakin. Vuosi 2023 oli monella tapaa haastava, ei raflaavan katastrofaalinen, mutta ehkä enneminkin sellainen hiljaisen haastava. Kukaan ei kuollut – paitsi kissa – ei edes melkein. Kukaan ei sairastunut vakavasti – paitsi koira, mutta sekin on hallinnassa. Kaikki on ihan hyvin, vaikka oli hetkiä, kun teki mieli heittää hanskat tiskiin. Toisaalta vuosi oli myös ihana, ja kun katsoin taaksepäin, keräillen kuvia tähänkin kirjoitukseen ajattelin, että mulla on tosiaan aika ihana elämä. Olemme monessa etuoikeutettuja ja moni antaisi varmasti paljon saadakseen elää sellaista elämää kuin ne valokuvien tarinat k...