tylsä lauantai

Yritän jotenkin saada ajatuksia kasaan... puolkuudelta aamulla aloitettiin ja nyt ollaan jälkeen yhdeksän illalla. Päällimmäinen tunne on väsymys ja houkuttelevin olis sänky.

Aamu alkoi siis tissienlitistyksellä. Mä uskon että toiset kokee sen kivuliaaksi, mutta ei se mun mielestä nyt mitenkään erityisen ikävää oo, tai siis en välttämättä päivittäin siellä haluis käydä, mutta eihän gynelläkään käydä kuin vuosittain ja tää kuuluu samaan sarjaan... sisään ja ulos, vartti elämää menetetty ja alustava tulos oli ettei mitään löytynyt. Täällä siis teknikko saa suoraan kertoa jos löytää kananmunankokoisen kasvaimen ja vastaavasti todeta ettei hän nyt tässä mitään nähnyt, lääkäri vahvistaa.

Mammografiasta Suomikouluun ja Suomikoulusta kotiin. Kotona mua odotti L ja lauma. M oli tehtaillut aamulla värityskuvia ja sen ohjelmassa oli koko kirja – 400+ sivua – vienosti ehdotin et jos mitenkään vois jakaa tätä projektia useammalle päivälle kun pitäis kauppaankin mennä ja askarrella pääsiäisoksia ja... päästiin yhteisymmärrykseen, se oli joviaalilla päällä nukuttuaan melkein kasiin.

Kynät järkässä...

...M väritti kuvan jos toisenkin...

...ja jannut paini sohvassa

Autoon ja kauppaan ja kaupan edessä M ilmoittaa jäävänsä autoon; ”Käykää nopeesti, mä en tuu.” Muuten ei mitään, mut kun lasten jättäminen täällä autoon on vähintäänkin kyseenalaista. Kyllä mä sitä aina välillä teen ja juoksen mut niin ei oikeesti saa tehdä, siis aikuisten oikeesti – ei saa tehdä, siitä saattaa seurata ikäviä neuvotteleuita poliisin ja lastensuojeluviranomaisten kanssa ja siinä kohdassa on turhaa selittää et se kieltäytyi tulemasta kauppaan. Jätettiin se kuitenkin autoon ja kauppareissu sujui, ah niin ihanan rauhaisasti poikien kanssa.

Mun ja M:n askarrellessa pojat pelas fudista pihalla

Tylsän lauantain kunniaksi ajettiin takas kotiin vaikka lapset yritti vienosti ehdottaa jotakin mielenkiintoisempaa toimintaa mut kaatosateella lauantairuuhkassa ei kauheesti mikään kutsunut meitä aikuisia. Me askarreltiin ne pääsiäisoksat - kiitos vaan Taideopelle - ja väritettiin vähän lisää värityskuvia ja kai me jotain muutakin tehtiin... Viideltä mä nakkasin ne autoon ja lähdettiin lauantaikirkkoon. Lapset pyhäkouluun, minä jumalanpalvelukseen tai mikä se nyt ikinä onkaan. L jäi kotiin katsomaan formulaa. 

Siellä jumalanpalveluksessa oli puhujavieras ja sen esitteli toinen senioripastoreista. Sen pastorin vaimo on sen meidän Raamiksen vetäjä ja niinpä kuunnellessani tätä miestä en osannut oikeastaan ajatella mitään muuta kuin et ne harrastaa seksiä päivittäin maaliskuun loppuun saakka. On se hyvä et se vaan esitteli sen varsinaisen puhujan, muuten olis saattanut itse asia mennä sivu suun. Puhujana oli kliinisen psykologian professori Les Parrott, Seattle Pacific Universitystä. Kirkon ja pyhäkoulun jälkeen jäätiin pizzalle kun lauantaisin kirkko tarjoaa ilmaisen aterian  kaikille halukkaille. Viikon päästä sunnuntaina lapsille on poniratsastusta ja kotieläimiä ja liskomies. Mä niin pidän meidän kirkosta.

Siinä mun jonottaessa pizzaa M ja O päätyi mätkimään toisiaan ja ne tappeli ihan kuin jossakin elokuvassa ohikulkijoitten epäilemättä tuumatessa et kenenkä lapset käyttäytyy noin järkyttävällä tavalla. Niillä oli nälkä ja tuli riitaa ja O päätti antaa takaisin samalla mitalla ja pärjäs muuten oikein hyvin siskolleen. Kaunista katsottavaa se ei ollut. K sai erikseen kehut siitä et kerrankin teki mitä käskettiin ja pysyi siinä omalla tuolillaan istumassa tyynenä kuin viilipytty näiden kahden mätkiessä toisiaan.

Pizzan jälkeen ryhmärämä autoon ja autosta suoraan sänkyyn. Aikuisille ruokaa eteen ja seuraavaksi mä taidan liittyä nukkumatin jengiin... L jatkaa formulallaan.

Huomenna lisää aiheesta "Can you hear me speaking Spanish?"