prinsessapääsiäinen

Kiitos kaikille kauniista sanoista ja ajatuksista ja kannustuksista ja...

Mun mieli on vähän hassu. Se hyppää aina tällaisissa kohdissa elämää sellaiseen yltiörationaaliseen toimintamoodiin. Ihan samalla tavalla kävi silloin tammikuussa kun M sairastui. Itkin ja vasta jälkikäteen. Totaalisen järkiperäisesti siis mennään vaikka mielikuvitus ajaakin aina välillä asioiden edelle. Silloinkaan en mielessäni suunnittele omia hautajaisia tai katso itseäni kuihtuneena sairaalavuoteella vaan mietin millaisen peruukin ostaisin tai et kuka hoitais lapsia jos olisin sairaalassa ja... 4/5 ohutneulanäytteeseen joutuneista saa kuitenkin puhtaat paperit.  Kieltäydyn ajattelemasta sitä että näitä todennäköisyyksiä on ennenkin osunut kohdalle ja todennäköisyys oli silloin yhden suhteessa tuhansiin. Tissi on eilisen survonnan jäljilta kipeä, tosi kipeä. Yöllä valvoin ja mietin käytännön asioita.

Aamiaisella mun lapsista ne vähemmän erilaiset osoitti kehityksen merkkejä. M:n sortteeratessaan aamiaistaan, molemmat jannut söi omat voileipänsä voileipinä... leipää, voita, kinkkua/juustoa - normaalisti. Musta se tuntui ihanalta ja nauroinkin niille et niillä ei oo aavistustakaan miten paljon se näky mua ilahdutti.

Me ryhdytään nyt viettämään pääsiäistä. Lähdetään Ikeaan ostamaan M:n uuteen huoneeseen prinsessajuttuja, luistelemaan Suomikoululaisten kanssa ja nauttimaan kesäisestä säästä.

Prinsessa ja sen... eh, hovilääkäri?

Tää kuva hupaisuudessaan kertoo taas enemmän kuin tuhat sanaa... myös iltapala pitää tarvittaessa lajitella.