maanantai 11. maaliskuuta 2013

spring forward


Ensimmäinen maanantaiaamu kesäaikaa on, no haastava tai vauhdikas mutta lopulta kaikki M on kuitenkin ihan oikeeseen aikaan siellä missä pitääkin ja mulla kuppi kahvia ja kone nenän edessä.

M on sellainen aamuhaaveilija. Samanlainen kuin setänsä kuulemma oli aikanaan, istuu ja tuijottaa jonnekin kaukaisuuteen ne pikkarit kädessään ja unohtaa kokonaan et piti pukeakin ja käydä vessassa ja... Sama aamiaispöydässä, ja lopulta se aamiainen jää siihen – syömättä. Sen se on perinyt isältään. L ei koskaan syö aamiaista ja M taas ei syö aamiaista jos se ei ensin ole saanut herätä rauhassa. Ensimmäisenä kouluaamuna kesäaikaa kukaan eisaa herätä rauhassa. Huomenna tää menee jo helpommalla.

Yöllä se hiipi pitkästä aikaa meidän väliin. Tai ei se varsinaisesti mitään hiipimistä ollut kun toinen juoksee meidän sänkyyn kuin demonit ois ajaneet sitä takaa, äänekästä menoa se oli. Aamusta ne demonit oli siirtyneet O:n sänkyyn ja heräsin siihen et toinen huusi kuin henkensä hädässä, kello oli seitsemän. Herättyään hetken mun sylissä alakerrassa se kysyy multa hämmentyneenä et missä kaikki muut on... nukkumassa. Eka arkiaamu kesäaikaa, yleensä meillä ei seiskalta nuku enää kukaan - paitsi L.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kokeillaan miten tää kommentointi sujuu näin... Kerro mitä mietit. Jos et halua rekisteröityä, olet tervetullut laittamaan mulle sähköpostia tahdonasiat@gmail.com, tai kommentoimaan Facebookin kautta.