Siirry pääsisältöön

kiltit, tylyt, asialliset - mä


Mä rupesin eilen miettimään ihmissuhteita tai ihmisiä siis noin kokonaisuudessaan – haa, tosi syvällistä – eiku siis sillai miten toiset ihmiset on ihan ylettömän kilttejä ja toiset sit hmm... no, vähemän kilttejä. Ei ylikäveltävästi, mutta niin että niistä välittyy sellainen tunne et ne haluaa aina hyvää kaikille ja ajattelee jotenkin ystävällisesti ja kauniisti ihmisistä. Mä mietin sitä et mun ympärillä on paljon näitä kilttejä ja ehkä niille pitäis muistaa sanoa et arvostaa sitä kiltteyttä, ystävällisyyttä ja kauniita ajatuksia. Aina nekään ei onnistu, mutta kellekään ei koskaan tuu mieleenkään etteikö tarkoitus olis ollut hyvä. Musta se on kadehdittavaa ja musta olis ihanaa kyetä siihen. Harjoittelen asiaa, taidan olla liian laiska kiltiksi.

Seuraava ryhmä on tylyt. Tylyjä on kahdenlaisia. Oikeesti tylyjä ja sit niitä jotka ei oikeesti oo ollenkaan tylyjä, mut ne vaikuttaa vaan sellaisilta koska niitten tapa sanoa asioita ei välttämättä aina ole se hienotunteisin. Tarkoitus on kuitenkin hyvä ja lämmin. Kun feikkitylyyn tutustuu huomaa että siellä tylyn alla on maailman ihanin ja lämpimin sielu, no ehkei ihan sitäkään, mutta siis lämpöä ja kauneutta kuitenkin.

Mä itse kuulun kai siihen kolmanteen, vaikeasti lähestyttävien ryhmään , niihin jotka etenkin vieraammassa seurassa on niin kuvottavan asiallisia ettei niistä saa irti yhtään mitään. Se on kilpi, suoja haavoittumista vastaan. Se on vaan siitä paska juttu et silloin jos ei mitään anna ei voi paljoa saadakaan.

Tutummat sit taas tietää et mä oon ärsyttävä besserwisseri, jolla on mielipide kaikesta ja kaikista. Miksi mietin tätä tänään? No kun eilen törmäsin taas kerran siihen että kyllä muillakin on elämä ja omat haasteensa, eikä vaan mulla... Minä, minä, minä. Minä, minä, minä...

Asetin taas kerran tavoitteeksi kasvaa ystävällisemmäksi, joviaalimmaksi, avarakatseisemmaksi ja helpommin lähestyttäväksi. Lupasin muistaa ajatella asioita sieltä toisten vinkkelistä – vaikeeta – mutta lupasin taas kerran muistaa. Lupasin kuunnella, lupasin ottaa huomioon. Teen töitä tullakseni paremmaksi ihmiseksi, jokainen päivä. Tuntuu että projekti etenee hitaasti, liian hitaasti.


Kommentit

  1. Ihana Sinä
    Ole itsesi, ole aito, älä yritä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeessa oot. Joskus olis vaan kivaa olla toisenlainen, sellainen kiva tyyppi :)

      Poista
  2. Ihana kirjoitus! Mulla on samankaltainen projekti! Musta ainaki mun on tärkeetä hiukkasen yrittää, jotta läheisillä ja loppupeleissä mullakin ois miellyttävämpää. Hienotunteisuus ei oo turhaan arvostettua, mut se on usein turhan vaikeeta. ;D

    T:Yks besserwisseri

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...

rokotukset ei oo mikään uskon asia

Istun puolitietoisesti muurahaispes ään. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia, niitä jotka eivät ole nähneet mitä tapahtuu jos lapsi sairastuu polioon. Niihin jotka eivät tiedä että tuhkarokko on vaarallinen sairaus. Niihin jotka eivät tiedä että vihurirokkoon tai sikotautiin voi kuolla. Niihin jotka uskovat että rokotukset ovat vaarallisia, ja että maailma olisi parempi ilman. Niihin jotka eivät enää tiedä minkälainen maailma oli ennen. Niihin joilla on varaa olla rokottamatta, vai onko? vaccine infographic created by Leon Farrant Kuinka monta kertaa multa on kysytty että tiedänkö rokotteitten aiheuttavan autismia? Kuinka monta kertaa olen vastannut etten tiedä. Kuinka monta kertaa olen kertonut ettei se ole totta. Tuhkarokkoepidemia alkoi huvipuistosta. Se alkoi sieltä minkä pitäisi olla ”the happiest place on earth.”  Siinä on jotakin kornia. Siis siinä, että se lähti just sieltä. Tosiasiassa on enemmän kuin ...

tikapuita ylös maailmassa

Kulunut viikko on epäilemättä ollut haastavin. Siis haastavin sen jälkeen kun aloitin lokakuun 12. päivän aamuna orientaatiolla. On torstai-ilta ja tällä viikolla minä olen soittanut satoja puheluita, ottanut vastaan kymmeniä puhelinvastaajaviestejä, vastannut tsiljoonaan puheluun, käynyt läpi 31 uuden potilaan sisäänotto- haastattelua. Sivussa olen hoitanut normiajanvarausta ja soitellut ihmisille (150) muistuttelupuheluita erilaisita operaatioista, lääkäriajoista, verikokeista ja kuvantamistapahtumista.... unohdinko mainita että mulla on keuhkoputkentulehdus, infektioastma ja työpäivän keskimitta on ollut vajaat kymmenen tuntia. Keskiviikkona kai, totesin esimiehelleni että saatan ehkä karata. Ai, mihin – se kysyi, enkä osannut vastata. Vastasin sen sijaan seuraavasti; ”Kysyit multa taannoin kuinka mä kestän jatkuvia keskeytyksiä työssä, ja silloin sanoin että hyvin. Tänään väittäisin että olen lähestymässä takarajaa, kun puran puhelimesta kymmenen viestiä ja ennen kun...