Suomikoulussa
mulla oli mukana O. Alunperin oli aatellut mennä ihan isse vaan, mut jannu niin
tomerana aamulla ilmoitti lähtevänsä kouluun ja ottavansa lounasevääksi
jugurttia ja rusinoita ja juustoa et enhän mä voinut sitä kotiin jättää.
Siellä se
reippasti kantoi mulle soittimet odottamaan soittajia ja auttoi järjettömän
painavan mattorullan kanssa ”kantamalla” sitä mun kanssa. Se piti ovia ja
osallistui ja oli vaan ihana mussukka mutta voiton kaikesta vei kuitenkin se
kommentti siellä leikkivarjon alla.... siihen putos kaikki sen kuulleet
vanhemmatkin: ”Mamma, don’t be scared here, be brave!” – ja sit sain ison märän
pusun poskelle.
Telttailija
muuten nukkui hyvin siellä teltassaan. Niin hyvin ettei se edes herännyt mun
herätyskelloon tai teltan vetoketjuun tai siihen kuinka kömmin sen ylitse.
Kello lähenteli kahdeksaa kun mimmi kömpi alakertaan ja suoraan aamiaispöytään
nauttimaan poikien kasaamasta aamiaisesta... Muropatukat ja pakastekuivatuja
omenoita – K:n valinta ja ne kattoi pöydänkin yhdessä. Huomenna olkoon
pannarisunnuntai sen jälkeen kun kotiudun aamukahvilta naapurin frouvan kanssa.
L on flunssassa
ja peruutettiin illan vieraat... se ei kuitenkaan estänyt laittamasta hyvää
ruokaa.
Kommentit
Lähetä kommentti