Siirry pääsisältöön

ensilumi


Kevään kolmas päivä, siis noin virallisessa mielessä... Koko talvena ei ole satanut lunta nii että sitä olis maahan asti jäänyt ja tänä aamuna saatiin sitten pari tuumaa, kevään kunniaksi - ensilumi. Mua säälittää mun narsissit, helmililjat ja pionit. Sunnuntaihin mennessä pitäis taas olla kevät... +15C ja aurinkoista.



M lähti vastahakoisesti kouluun L:n kyydissä. Olis se bussillakin päässyt, todennäköisesti myöhässä, enkä mä muutenkaan oikein luota noitten härveleitten talviajo-ominaisuuksiin. Tapahtuma oli sen verran tavallisuudesta poikkeava että neidin saamisessa koulukuntoon ja autoon oli kokolailla työtä, se kun olis vaan halunnut katsoa ja koskettaa – lunta.

Pojat haluu ulos. Mä en tosiaankaan halua, mutta ymmärrän että sinne on lähdettävä ja tarjottava keväinen talvielämys tolle kaksikolle.  Toisin kuin tottuneella suomalaisella äidillä, mulla ei ole aavistustakaan siitä mitä noille pitäis laittaa päälle. Haalarit taitaa olla 86cm ja seuraavat 110cm – kai - pojilla mittaa metrin verran. Kurahousut ja sadetakki? Alle fleece haalari? Jalkaan kumpparit? Onkohan meillä edes käsineitä noille... Ajatuskin röykkiöistä lumen kastelemia vaatteita tuntuu vastenmieliseltä. Nostan hattua jokaiselle joka painii tän valkoisen massan kanssa kuukausia. Pullantuoksuinen kotiäiti ja martta nostaa päätään ja suunnittelee ulkoilun jälkeen lettuja ja kaakaota, elämysaamua.



K käy muutaman minuutin välein kysymässä koska mennään ulos... joo, joo, mennään, mennään...


Tunnisteet:

Kommentit

  1. Nina22. maaliskuuta 2013 klo 11.32

    Mukavaa lumipaivaa teille! Odotin jo kevatta taalla Alaskassakin, mutta nyt on taalla(kin) lunta luvassa, ja blizzard warning iltapaivan iloksi..... toivottavasti weatherman on vaarassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muusa Liinpaa24. maaliskuuta 2013 klo 20.14

      Kiitos! Toivottavasti siellä selvisitte lumimyrskyittä!

      Poista
    2. Nina24. maaliskuuta 2013 klo 21.56

      Blizzard warning osoittautui vaaraksi, mutta nyt on uusi snow warning taksi illaksi... 12-18" lunta. SIGH. No, meidan aika Alaskassa alkaa olla ohi tosin, joten onhan tama arktinen elama jo voiton puolella :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....
Lähetä kommentti
Lue lisää

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion teh...
6 kommenttia
Lue lisää

valokuvissa kaikki on aina hyvin

Jokin aika sitten sain blogiini kommentin, joka jäi kummittelemaan mun mieleen. Kommentti oli ystävällinen ja lyhyt. Se ei haastanut mihinkään, oikeastaan se oli pelkkä toteamus, jossa kirjoittaja sanoi: ”Mä haluaisin elää sun elämää!” Nopeasti voisi vastata, että niin minäkin, mutta jäin silti miettimään sitä mielikuvaa, joka tulee vastaan niin sosiaalisessa mediassa kuin täällä blogissakin. Vuosi 2023 oli monella tapaa haastava, ei raflaavan katastrofaalinen, mutta ehkä enneminkin sellainen hiljaisen haastava. Kukaan ei kuollut – paitsi kissa – ei edes melkein. Kukaan ei sairastunut vakavasti – paitsi koira, mutta sekin on hallinnassa. Kaikki on ihan hyvin, vaikka oli hetkiä, kun teki mieli heittää hanskat tiskiin. Toisaalta vuosi oli myös ihana, ja kun katsoin taaksepäin, keräillen kuvia tähänkin kirjoitukseen ajattelin, että mulla on tosiaan aika ihana elämä. Olemme monessa etuoikeutettuja ja moni antaisi varmasti paljon saadakseen elää sellaista elämää kuin ne valokuvien tarinat k...
Lähetä kommentti
Lue lisää