Siirry pääsisältöön

tiedossa vapaus


Laitoin M:n opettajalle sähköpostin tästä mun ison koulun kauhusta ja Ms Tiffany otti jutun heti asiakseen ja lupasi laittaa ton läheisen pikkukoulun rehtorille sähköpostia meidän perheestä... se on ennen ollut siellä töissä ja tuntee rehtorin ihan henk.koht. Ms Tiffany oli samaa mieltä siitä ettei 900 oppilaan koulu laitos ole oikea paikka meidän lapselle... no eihän se siis ole oikea paikka yhtään kenenkään lapselle, mutta ei etenkään näille meidän kummajaisille.

Prinsessa M kokee telkkaria
Meidän asukasyhtiön FB sivuilla on äänestys tän kouluongelman ratkaisemisesta... vaihtoehdot: a) haluan lapseni tähän massakouluun b) siirrän itse lapseni muualle c) koulupiiri siirtäköön kaikki meidän alueen lapset toiseen kouluun tai kouluihin d) koulupiiri siirtäköön osan koulun oppilaista muihin kouluihin parhaaksi katsomallaan tavalla... JA ihmiset äänestää – arvatkaa – vaihtoehto a:ta... ja koulu paisuu kuin pullataikina kun kaikki jääräpäisesti haluaa oman lapsensa just siihen kouluun. En tajua.

Kohta lähden lenkille kostealle tuoksuvaan metsään, saa nähdä palaanko sieltä taas kirjoittamaan ajateltuani metsässä tunnin verran...

Mua hirvittää viedä tää lauma hoitoon, siis oikeesti hirvittää, enkä mä oikeesti ole se äiti joka ei pysty päästämään lapsistaan irti... mä vaan pelkään et pojat tuhoaa koko talon ja ne ei nuku ollenkaan ja huomenna aamulla lapset on valjaissa oven ulkopuolella ja kaulassa lappu – viekää pois älkääkä koskaan, ikinä tulko takaisin.



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

rahat on loppu, mutta myydään volvo

Hesarin kolumnisti ravistelee suomalaisia amerikasta käsin. Tällä kertaa aiheena oli peruskoulu. Kommenttikentässä ollaan takajaloillaan ja pyritään dissaamaan kolumnistin kirjoitusta oikealta ja vasemmalta, osa kutsuu suoraan jopa idiootiksi. Välissä muutama kannustaa ja tukee. Jokainen ulkosuomalainen tietää ihan hyvin ettei suomalaisen yhteiskunnan epäkohtiin saa puuttuua ulkoa käsin. Ei vaikka joskus täytyy mennä kauas nähdäkseen lähelle. Vain suomessa asuva suomalainen saa arvostella suomen terveydenhuoltoa, koululaitosta tai verotusta. Ulkosuomalaisen tulee kiittää ja kumartaa, ymmärtää että on lottovoitto syntyä Suomeen. Vaan onko se ihan oikeasti lottovoitto? Miksi niin moni lähtee? Miksi niin moni niistä lähtijöistä palatessaan päättää lähteä uudestaan; ”heti kun vaan voi!” Miksi niin moni lähtijöistä tietää jo lähtiessään ettei aio palata? Miksi ulkosuomalainen ei halua asua Suomessa, vaan tyytyy kärräämään lomiltaa mukanaan kalliita desingnesineitä ja vaatteita? Miksi?...

mitä suomi ajattelee?

Pakolaiskeskustelu riehuu Suomessa marginaaliryhmien heitellessä ilotulitteita, kiviä ja polttopulloja. Toisaalla suljetaan raja ihmismuureilla. Media mässäilee tapahtumilla, kuin silläkin että pieni ryhmä niistä pakolaisista haluaa kivempaan paikkaan tai osoittautuu rikollisiksi. Kaksi pientä ryhmää. Paljon näkyvyyttä. Myös kansainvälisessä mediassa. Toisaalla hiljainen osa kansalaisia auttaa, antaa omastaan ja tekee vapaaehtoistyötä sen saman pakolaisryhmän hyväksi. Joku älähtää että ne tulee huvikseen, paremman elämän toivossa ja toinen muistuttaa että harva haluaa jättää kotiaan ihan vaan huvin vuoksi. Ei Suomikaan sentään niin ihana maa ole. Siinä ääripäitten välissä on hiljainen massa. Se joka hiljaisesti hyväksyy tain hylkää. Se ryhmä joka ei äänekkäästi vastusta sen enempää kuin puolustakaan. Haluaisin tietää mitä se hiljainen massa ajattelee. Haluaako Suomi oikeasti avata vai sulkea ovensa? Pelkääkö Suomi oikeasti monikulttuurisuutta? Uskooko Suomi oikeasti et...

Konsensus Kari

sunnuntaina me syödään pullaa Itku pitkästä ilosta, paha paljon nauramasta. Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee. Mies se tulee räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta. Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla. Vaatimattomuus kaunistaa. Suomalainen asenne elämään on kurinalainen. Kärsimyksen kautta päästään voittoon ja kurinalaisuus palkitaan. Arjen kuuluu tuntua harmaalta ja arkiselta, sillä ilman harmautta ei juhlakaan tuntuisi juhlalta. Vaikka kasvava osa suomalaisista ei tunnusta uskontoa, eroaa kirkosta ja haluaa pysyä kaukana jumalasta, varjostaa suomalaista ajattelua ja kulttuuria edelleen luterilaisuus, tietynlainen tarve itsensä rankaisemiseen, askeesiin ja kieltäytymiseen. Oli sitten kyse liiasta kivasta, liikunnasta, sokerista tai mistä tahansa mukavasta. Martta mahtuu edlleen syliin Hyvä ihminen syö puolukoita ja ruisleipää. Hyvän ihmisen lapset eivät syö sokeria, lisäaineita, väriaineita tai oikeastaan mitään muutakaan kivaa. Hyvän ihmisen lap...