Siirry pääsisältöön

balettia ja unettomia öitä


Niin se yksi kuva tosiaan kertoi enemmän kuin ne tuhat sanaa, jotka seuraa perästä... M pääsi siihen 5-7 -vuotiaitten ryhmään ja sen satubaletin sijaan siis ihan oikeeseen balettiin. Se oli eilen ainoa oppilas – M on terapiassa tottunut olemaan opettajan tai terapeutin kanssa kahdenkesken ja siksi se meni niin luontevasti - ja niin, niin, niin innoissaan ja opettaja oli vaikuttunut kun neitihän on opetellut balettia kirjoista, telkkarista ja mun hataran muistin avulla... osas kaikki asennot ja relevet ja pliet ja... Mun hatarat muistikuvat perustuu lapsuuden balettitunteihin ja venäläisen koulukunnan ankaraan opettajaan joka hakkas meitä kepillä. M:n tunnin jälkeen kerroin opettajalle M:sta vähän lisää ja opettaja sanoi että hänellä tsellään on kolme poikaa ja yksi pojista on autisti. Ms Kathleen kiitti tiedosta ja totesi että M sopii loistavasti ryhmään kun on niin hyvä kuuntelemaan ja noudattamaan ohjeita. En halunnut ennen sitä  tuntia sanoa asiasta mitään, kun monilla asiaa sen enempää tuntemattomilla voi olla aika erikoisiakin ennakkokäsityksiä näistä lapsista... käytöshäiriöitä, raivareita, ryhmään sopimattomuutta... joo, onhan niitä meilläkin mutta vasta kotona tai autossa, tilanteen jälkeen. Loppuiltapäivä meni stressin purkautuessa ja suurta sieluntuskaa potiessa - yksin.

 

Kaikki kuvat siis verhonraosta ikkunan takaa

Itselleni varasin kampaajan, vaihdoin vuoroa L:n kanssa ja pakenin väsyneitä ja kiukkuisia lapsiani aikuisten maailmaan – nautin ja kävin kaupassakin ihan yksin.

Mutta se yö... voi mikä yö....

23:05 O itkee, rauhoittuu silittelyllä
01:20 O itkee, annan sille lääkettä
03:50 O itkee ja herättää K:n otan O:n viereen patjalle lattialle
04:30 M herää O:n hulinoihin, suljen M:n oven ja laitan Koiran sinne M:n turvaksi
06:00 herää ensin K, hakkaa ovea ja ulisee, kun on raukka ihan yksin herättäen kaikki muutkin – luovutamme ja nousemme ylös.

Näitä öitä on jokaisessa lapsiperheessä silloin kun lapset sairastaa, se on kuitenkin laiha lohtu näin aamutuimaan... kahvi ja keksit lohduttaa vähän enemmän, ei nekään tosin kovin paljoa. Taidan käyttää ton korvalääkärissä, ihan vaan varmuuden vuoksi.


Kommentit

  1. Mikä tuuri taas! Näinhän tän pitikin mennä. Ei hälisevää isoa pienten ryhmää, vaan ihkaoikeaa balettia. Ja neiti on kuin valmis balettiprinsessa asentoineen, asusteineen ja ja ja. Ja opettajakin vielä ammattilainen, sekä opettajana, että autistin äitinä. Ihana juttu, voi kuinka iloinen olen teidän puolesta!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä!!!!! Ei olis voinut käydä paremmin :) M:n balettikoulussa on yhtä tarkka pukukoodi kuin Suomessa Oopperan Balettikoulussa, jokaisen vuosikurssin oppilaat pukeutuu eriväriseen jumppapukuun ja tunnille ei oo asiaa muussa :)

      Poista
  2. Oi mikä neitokainen :) Jotenkin todella liikuttavaa. Tuli heti mieleeni, että M:stähän tulee varmasti seuraava suuri Ballerina :) Jos hän on tästä lajista noin kiinnostunut, laittaa varmasti kaiken tarmonsa baletin opetteluun..

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

rahat on loppu, mutta myydään volvo

Hesarin kolumnisti ravistelee suomalaisia amerikasta käsin. Tällä kertaa aiheena oli peruskoulu. Kommenttikentässä ollaan takajaloillaan ja pyritään dissaamaan kolumnistin kirjoitusta oikealta ja vasemmalta, osa kutsuu suoraan jopa idiootiksi. Välissä muutama kannustaa ja tukee. Jokainen ulkosuomalainen tietää ihan hyvin ettei suomalaisen yhteiskunnan epäkohtiin saa puuttuua ulkoa käsin. Ei vaikka joskus täytyy mennä kauas nähdäkseen lähelle. Vain suomessa asuva suomalainen saa arvostella suomen terveydenhuoltoa, koululaitosta tai verotusta. Ulkosuomalaisen tulee kiittää ja kumartaa, ymmärtää että on lottovoitto syntyä Suomeen. Vaan onko se ihan oikeasti lottovoitto? Miksi niin moni lähtee? Miksi niin moni niistä lähtijöistä palatessaan päättää lähteä uudestaan; ”heti kun vaan voi!” Miksi niin moni lähtijöistä tietää jo lähtiessään ettei aio palata? Miksi ulkosuomalainen ei halua asua Suomessa, vaan tyytyy kärräämään lomiltaa mukanaan kalliita desingnesineitä ja vaatteita? Miksi?...

mitä suomi ajattelee?

Pakolaiskeskustelu riehuu Suomessa marginaaliryhmien heitellessä ilotulitteita, kiviä ja polttopulloja. Toisaalla suljetaan raja ihmismuureilla. Media mässäilee tapahtumilla, kuin silläkin että pieni ryhmä niistä pakolaisista haluaa kivempaan paikkaan tai osoittautuu rikollisiksi. Kaksi pientä ryhmää. Paljon näkyvyyttä. Myös kansainvälisessä mediassa. Toisaalla hiljainen osa kansalaisia auttaa, antaa omastaan ja tekee vapaaehtoistyötä sen saman pakolaisryhmän hyväksi. Joku älähtää että ne tulee huvikseen, paremman elämän toivossa ja toinen muistuttaa että harva haluaa jättää kotiaan ihan vaan huvin vuoksi. Ei Suomikaan sentään niin ihana maa ole. Siinä ääripäitten välissä on hiljainen massa. Se joka hiljaisesti hyväksyy tain hylkää. Se ryhmä joka ei äänekkäästi vastusta sen enempää kuin puolustakaan. Haluaisin tietää mitä se hiljainen massa ajattelee. Haluaako Suomi oikeasti avata vai sulkea ovensa? Pelkääkö Suomi oikeasti monikulttuurisuutta? Uskooko Suomi oikeasti et...

Konsensus Kari

sunnuntaina me syödään pullaa Itku pitkästä ilosta, paha paljon nauramasta. Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee. Mies se tulee räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta. Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla. Vaatimattomuus kaunistaa. Suomalainen asenne elämään on kurinalainen. Kärsimyksen kautta päästään voittoon ja kurinalaisuus palkitaan. Arjen kuuluu tuntua harmaalta ja arkiselta, sillä ilman harmautta ei juhlakaan tuntuisi juhlalta. Vaikka kasvava osa suomalaisista ei tunnusta uskontoa, eroaa kirkosta ja haluaa pysyä kaukana jumalasta, varjostaa suomalaista ajattelua ja kulttuuria edelleen luterilaisuus, tietynlainen tarve itsensä rankaisemiseen, askeesiin ja kieltäytymiseen. Oli sitten kyse liiasta kivasta, liikunnasta, sokerista tai mistä tahansa mukavasta. Martta mahtuu edlleen syliin Hyvä ihminen syö puolukoita ja ruisleipää. Hyvän ihmisen lapset eivät syö sokeria, lisäaineita, väriaineita tai oikeastaan mitään muutakaan kivaa. Hyvän ihmisen lap...