Siirry pääsisältöön

tänään olen aika tylsä


Se olis sitten niinku perjantai ja viimeinen vapaa viikonloppu suunnilleen koko syksynä... AINA on jotakin joko lauantaina tai sunnuntaina tai molempina. Synttäreitä, olutjuhlia, halloweeniä, lisää synttäreitä, kurpitsaretkiä... Tänä viikonloppuna kalenteri ammottaa tyhjyyttään... ehditään lenkille ja kirkkoon ja...

Eilisen illan istuin kuuntelemassa koulupiirin näkemyksiä ja suunnitelmia... käytännössä meille tarjottiin kaksi vaihtaria, joista se jälkimmäinen on se minkä olin itse jo vanhempana ajatellut itsenäisesti toteuttaa eli koulualueiden rajoja muokattaisiin niin että osa lapsista siirtyy toiseen tai toisiin kouluihin. Se toinen vaihtari olis siirtää kaksi luokka-astetta toiseen kouluun ja se nyt on mun silmissä aivan järjenvastaista laittaa lapsia vaihtamaan koulua useampaan kertaan... huonoimmassa tapauksessa lapset joutuisivat käymään kolmessa vuodessa kolmea eri koulua... Toivon siis että se eka vaihtari toteutuu ja jos ei niin toimin itsenäisesti.

Vielä vähän aiheesta paasatakseni niin se eka luku 713 ei ole koulun oikea kapasiteetti vaan kapasiteetti tukitoimin ja väliaikaisin luokkahuonein, oikea kapasiteetti on alle 500 oppilasta. Kumpaan kouluun haluaisit oman lapsesi kun opetuksen laatu on molemmissa ihan yhtä hyvää numeroiden perusteella?

Aamu meni kipeällä jalalla lenkkeillessä, periaatteella ”sillä se lähtee millä tulikin”... ja opettajien kanssa kokoustaessa. Nyt on kokoustettu ja kuulumisetkin vaihdettu ja tassu jäähauteessa ja pojat nukkumassa ja vain tiskikone hurruuttaa taustalla – ihana hiljaisuus... Ne on siis alkaneet taas nukkumaan, siis molemmat ja aina silloin kun mulla on ne mahdollisuus unille laittaa eli käytännössä torstaisin ja perjantaisin. Hyvä että nukkuvat kun O:n päivä alkoi sellaisella elämän tuskalla että oksat pois... mikään ei ollut hyvin ja jätkä kulki mun perässä ulisten ja ulvoen ja maahan heittäytyen ja... lopulta tyrkkäsin sen ulos meidän makkarista ja jätin huutamaan oven toiselle puolelle siksi aikaa että sain nyittyä vaatteet päälle (on se aina parempi vaihtari kuin nippusiteet ja jeesusteippi – eikö?).

Illalla M:n terapian jälkeen tulee vieraita... ajattelin tehdä kanapadan ja omenapiirakkaa – ihan tylsiä ruokia ilman mitään hohtoa tai haastetta - vaikeusaste nolla miinus. Tänne ei siis tänään kuulu oikeastaan yhtään mitään. Ei erityisen hyvää tai huonoa tai edes mitään siltä väliltä... olla möllötetään, eikä ole mitään sen kummempaa päivän polttavaa puheenaihettakaan - olen ihan järkyttävän tylsä kun mulla ei edes ole mitään mielipidettä yhtään mistään tänään.

M juttelee pojille odottaessaan koulubussia

M:n takki - Northface, villatakki - Mini Boden, mekko - Circo by Target,
legginsit - Gap ja kengät - Crocs

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

rahat on loppu, mutta myydään volvo

Hesarin kolumnisti ravistelee suomalaisia amerikasta käsin. Tällä kertaa aiheena oli peruskoulu. Kommenttikentässä ollaan takajaloillaan ja pyritään dissaamaan kolumnistin kirjoitusta oikealta ja vasemmalta, osa kutsuu suoraan jopa idiootiksi. Välissä muutama kannustaa ja tukee. Jokainen ulkosuomalainen tietää ihan hyvin ettei suomalaisen yhteiskunnan epäkohtiin saa puuttuua ulkoa käsin. Ei vaikka joskus täytyy mennä kauas nähdäkseen lähelle. Vain suomessa asuva suomalainen saa arvostella suomen terveydenhuoltoa, koululaitosta tai verotusta. Ulkosuomalaisen tulee kiittää ja kumartaa, ymmärtää että on lottovoitto syntyä Suomeen. Vaan onko se ihan oikeasti lottovoitto? Miksi niin moni lähtee? Miksi niin moni niistä lähtijöistä palatessaan päättää lähteä uudestaan; ”heti kun vaan voi!” Miksi niin moni lähtijöistä tietää jo lähtiessään ettei aio palata? Miksi ulkosuomalainen ei halua asua Suomessa, vaan tyytyy kärräämään lomiltaa mukanaan kalliita desingnesineitä ja vaatteita? Miksi?...

mitä suomi ajattelee?

Pakolaiskeskustelu riehuu Suomessa marginaaliryhmien heitellessä ilotulitteita, kiviä ja polttopulloja. Toisaalla suljetaan raja ihmismuureilla. Media mässäilee tapahtumilla, kuin silläkin että pieni ryhmä niistä pakolaisista haluaa kivempaan paikkaan tai osoittautuu rikollisiksi. Kaksi pientä ryhmää. Paljon näkyvyyttä. Myös kansainvälisessä mediassa. Toisaalla hiljainen osa kansalaisia auttaa, antaa omastaan ja tekee vapaaehtoistyötä sen saman pakolaisryhmän hyväksi. Joku älähtää että ne tulee huvikseen, paremman elämän toivossa ja toinen muistuttaa että harva haluaa jättää kotiaan ihan vaan huvin vuoksi. Ei Suomikaan sentään niin ihana maa ole. Siinä ääripäitten välissä on hiljainen massa. Se joka hiljaisesti hyväksyy tain hylkää. Se ryhmä joka ei äänekkäästi vastusta sen enempää kuin puolustakaan. Haluaisin tietää mitä se hiljainen massa ajattelee. Haluaako Suomi oikeasti avata vai sulkea ovensa? Pelkääkö Suomi oikeasti monikulttuurisuutta? Uskooko Suomi oikeasti et...

Konsensus Kari

sunnuntaina me syödään pullaa Itku pitkästä ilosta, paha paljon nauramasta. Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee. Mies se tulee räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta. Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla. Vaatimattomuus kaunistaa. Suomalainen asenne elämään on kurinalainen. Kärsimyksen kautta päästään voittoon ja kurinalaisuus palkitaan. Arjen kuuluu tuntua harmaalta ja arkiselta, sillä ilman harmautta ei juhlakaan tuntuisi juhlalta. Vaikka kasvava osa suomalaisista ei tunnusta uskontoa, eroaa kirkosta ja haluaa pysyä kaukana jumalasta, varjostaa suomalaista ajattelua ja kulttuuria edelleen luterilaisuus, tietynlainen tarve itsensä rankaisemiseen, askeesiin ja kieltäytymiseen. Oli sitten kyse liiasta kivasta, liikunnasta, sokerista tai mistä tahansa mukavasta. Martta mahtuu edlleen syliin Hyvä ihminen syö puolukoita ja ruisleipää. Hyvän ihmisen lapset eivät syö sokeria, lisäaineita, väriaineita tai oikeastaan mitään muutakaan kivaa. Hyvän ihmisen lap...