tiistai 25. syyskuuta 2012

kiirettä


Tänään meillä on syksy, kylmää ja koleeta ja mua väsyttää edelleen... yöllä nukahdin jossakin välissä M:n sänkyyn sen viereen kun se ei päästänyt mua takaisin omaani ja lopulta hipsin aamuyöstä niska kipeenä ulos M:n huoneesta ja palasin oman peiton alle. Niin, periaatteessa mä olen siis päässyt takaisin omaan sänkyyni ilman M:aa ja M nukkuu omassa huoneessaan ihan yksin... periaate ja käytäntö vaan erilaisia kuin useimmat mielikuvat, todellisuudessa M siis noutaa mut sinne huoneeseensa minimissään sen kerran yössä, useimmiten useamminkin.

Edelleen on se kalvava tunne siitä että oon unohtanut jotakin olennaista ja yritän pinnistellä ja muistaa mitä oon unohtanut... jossakin välissä se selviää ja sit mä mietin miten ihmeessä saatoin unohtaa niinkin tärkeän asian... Missä vaiheessa hyvä kristitty voi sanoa ei? Koska on ok todeta että oma tarjotin on liian täynnä? Sähköpostissa odottelee nimittäin ruokarinki pyyntö tuttavan vauvan synnyttyä... se on kuitenkin vaan tuttava, ei ystävä, eikä me oikeastaan edes nähdä koskaan? Pitääkö vielä tähänkin venyä?

Tänään:
  • seurakunnan MOPS-kerho 
  • O:n toimintaterapia 
  • mun lääkäri 
  • soitto M:n uniklinikalle 
  • soitto antikoagulaatioklinikalle 
  • sos.suhteiden hoitoa puhelimitse   


Loppuviikko:
  • M:n toimintaterapia 
  • M:n sos.taitojen ryhmä 
  • leikkideitti ja lounas puistossa 
  • balettitunti 
  • leikkideitti meillä kotona 
  • Supper Club meillä – sis. pöydän kattamista ja emännöimistä yhdeksälle 
  • O:n puheterapia 
  • O:n toimintaterapia 
  • lounasdeitti ystävän kanssa 
  • M:n toimintaterapia 
  • koulupiirin palaveri koululla 
  • Suomikoulun opekokous meillä – sis. kokous ja emännöintiä kuudelle 
  • M:n psykologi 
  • vieras Chicagosta meille päivälliselle tai drinksuille tai jotain


Tässä siis sivussa vielä M:n koulut ja eväät ja systeemit ja koulumeilit ja omat meilit ja päivälliset ja aamiaiset ja... niin ja aikaväli olis ke-pe... eihän mun tartte vielä kärrätä ruokaa jonnekin kiven navalle? Eihän? EIHÄN? Mulla on kiire – oikeesti!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kokeillaan miten tää kommentointi sujuu näin... Kerro mitä mietit. Jos et halua rekisteröityä, olet tervetullut laittamaan mulle sähköpostia tahdonasiat@gmail.com, tai kommentoimaan Facebookin kautta.