Siirry pääsisältöön

kalsea aamu


Herätys oli sanalla sanoen kalsea... kun ulkona on yllättäin viisi astetta  ja talossa ei ole lämmöt päällä oli talo hmmm... viileähkö.  Alkusyksy on haasteellista pukeutumisen suhteen. Aamulla saattaa tosiaan olla lähellä pakkasta ja iltapäivästä saatetaan huidella lähellä kolmeakymppiä... miten puet siis lapset? Shortsit ja toppatakki?

M:n balettikoulusta soittivat illalla ja jättivät vastaajaan viestin ettei M:n ryhmässä ole riittävästi oppilaita ja se yhdistetään aiempaan ryhmään ja torstaiaamun ryhmään... ihan kiva, kumpikaan ei sovi meille. Niinpä soittelin heidän puhelinvastaajaansa anelevia viestejä jossa toivoin ja rukoilin että ne ottais ton tytön sit isompien ryhmään 5-7 -vuotiaisiin, edes kokeeksi... Ensimmäinen mitä M tänä aamuna sanoi oli että hän nukkui hyvin kun tiesi että tarvitsee voimia tanssitunnille... Miten mä selitän tolle lapselle ettei sitä tuntia olekaan? lapselle joka on nyt useamman päivän kulkenut balettipuvussa ja steppikengissä tai balettitossuissa... lapselle joka ei puhu mistään muusta kuin sen balettitunnista ja tanssikoulusta ja... apua. Taidan kohta soittaa ja jättää sinne vastaajaan kolmannen viestin... ja neljännen... ja viidennen...



Kommentit

  1. No voihan kökkö. Toivottavasti neidille löytyy sopiva tunti! Nyt soittamaan kaikki kaverit läpi mukaan sille peruutetulle tunnille.

    Meillä sama ongelma ilmaston suhteen, oikeastaan läpi koko talven. Nyt käytössä on hupparit, talvella fleecet. Ne sitten löytyy iltapäivällä tungettuina repusta tai koulun löytötavara-henkarista. Puhumattakaan hatuista tai sormikkaista jos sellaiset edes saan ylitsepuhutte lapsille. High schoolissa ei muuten edes ehdi mennä lokerikolle tuntien välissä, eli pakkasellakaan M ei pue muuta kuin paksua hupparia sillä joutuu raahaamaan sitä mukanaan koko päivän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo Melina, se on just se löytötavaraosasto joka mua huolettaa... kaikessa on nimi, mutta eihän toi huoleton tosissaan enää iltapäivästä muista mitä sillä oli aamulla päällä ;)

      Poista
  2. Voi harmi tuota tanssiryhmän peruutusta! Tosiaan nyt kannattaa haalia sinne lisää pikkuballerinoja, että aikataulu sopisi teille. Peukut on pystyssä täällä!

    VastaaPoista
  3. No voi ei :( Pidän peukkuja että tilanne jotenkin ratkeaa, ihan kauheeta muuten!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...