sunnuntai 30. syyskuuta 2012

oh, say can you see...


Okei, avaan tätä arkea myöhemmin ja huomenna taas ihan niillä kuvilla.... viime yössä olis muuten ollutkin sit taas kuvattavaa vähintäänkin riittävästi, mutta ensin keskityn matkailumainontaan ja oman maan pönkittämiseen ja kilven kiillottamiseen, kun mua niin ärsytti ja koska olen ärsytettynainen on kirjoitustyyli varmasti turhankin terävä ja... pahoittelen siis jo etukäteen, mutta eksyin erään perheen amerikan lomalle ja ärsyynnyin.

Minä rakastan tätä maata. Ihan oikeasti rakastan kaikkine vikoineen päivineen ja muutto ulkomaille on vuosien saatossa opettanut erilaisia asioita minusta itsestäni, omasta asenteesta, Suomesta, suomalaisista ja suomalaisuudesta... En edes haluaisi palata takaisin, mun koti on täällä, enkä varmasti edes osaisi palata takaisin onhan kymmenessä vuodessa niin kamalan paljon muuttunut... Minun amerikkani on kaunis ja puhdas ja lämminhenkinen. Täällä on päätähuimaavan kaunista, täällä on ystävällisiä, älykkäitä ja hyvin koulutettuja ihmisiä jotka välittävät paitsi itsestään myös läheisistään, yhteisöstään ja ympäristöstään... Tässä maassa on 50 erilaista osavaltiota, tämä maa on liittovaltio ja erioasavaltioiden lainsäädännötkin poikkeavat toisistaan huimasti, saati sitten luonto, ilmasto, tavat, tottumukset ja ihan kaikki... Kolme-viisi-kahdeksan-kymmenen viikkoa tai edes vuosi tai kaksi jossakin päin tätä maata ei oikeuta ketään olemaan mitään mieltä tästä maast kokonaisuutena. Mulla ei ole aavistustakaan minkälaista olisi elää Alabamassa tai Nebraskassa. Eihän täältäkään voi sanoa että olin viikon espanjassa ja kyllä Eurooppa on muuten ihan sitä tai tätä ja ihan ***tanan kuumakin siellä Euroopassa on koko ajan eikä sitä tai tätä.

Minä siis rakastan tätä minun amerikkaani pienellä republikaanisydämelläni intohimoisesti ja kirjoitan nyt omasta amerikastani yrittäen korjata muutamia ennakkokäsityksiä... Lukijalle vielä tiedoksi että minun ystäväpiirini on aika amerikkalainen eli en elä missään pienessä suomikuplassa missä yhdessä päivitellään miten hulluja kaikki paikalliset on. Mä olen amerikkalainen, oikein sellainen jenkki ja seurakin on ihan yhtä jenkkiä.

1. amerikkalainen ruoka on esikäsiteltyä, pakastettua tai yksittäispakattua. Minun amerikassani syödään luomua ja valmistetaan ruoka alusta loppuun itse. Einekset, puolivalmisteet ja pakasteet on hätätilanteita varten eikä niitä kukaan täyspäinen syö ellei ole pakko. Meidän perheessä ja ystäväperheissä juodaan jopa pastöroitua luomumaitoa, siis homogenoimatonta, useimmat leipoo leivän ja tekee voinkin itse. Mun ystäväpiirissä ei syödä lisäaineita, väriaineita, transrasvoja tai edes sitä tavallista karkkia.

2. amerikkalaiset on tyhmiä ja lihavia. AmerikassaKIN on tyhmiä ja lihavia. Täälläpäin taitaa olla vähemmän ylipainoisia ihmisiä kuin monessa muussa paikassa. Mun ystävissä – ja mähän siis olen sohvaperuna – on vuorikiipeilijöitä, haikkaajia, maratoonareita, kilpapyöräilijöitä, laskettelijoita, joogaajia jne. Ei siksi että mun ystävät olis jotenkin erityisen liikkuvaisia tai urheilullisia vaan siksi että se on täällä elämäntapa, me sohvaperunat ollaan auttamatta paitsiossa ja kaiki tekee jotakin, vähintäänkin joogaa. Täällä on Yhdystvaltain suurimmat ja laajimmat hedelmä- ja vihannesosastot ruokakaupoissa ja ne on myös aina heti ovesta sisään tultaessa. Täällä on myös Yhdysvaltain paras kirjastoverkosto ja enemmän tai vähemmä kaikki käy kirjastossa, js ei muuta niin katsomassa näytelmiä tai satuhetkissä. Mä en käytä kirjastoa koska mun aivot ei osaa lainata kirjoja vaan jättää ne aina palauttamatta, mä siis ostan kirjoja, ja kirjoja voi ostaa täällä jopa ruokakaupasta, saati sitten niistä lukemattomista kirjakaupoista joissa on nojatuoliryhmiä takkoineen lukeville ihmisille. Jos ihmiset lukee niin ei kai ne kamalan tyhmiä voi ainakaan kaikki olla...

3. amerikkalaiset on epäekologisia. Hmmm.... jos pitäis valita osavaltionauto se olis varmaan Toyota Prius tai Nissan Leaf tai ihan mikä tahansa sähköllä tai sekoituksella kulkeva vehje. Sellaisen osataja myös saa mittavat verohelpotukset. Täällä ihmiset kierrättää, lajittelee ja ostaa myös vaatteensa luomuna tai kierrätysmateriaaleista valmistettuna, täällä myydään jopa vegaanikenkiä ihan tavallisessa kenkäkaupassa. Texasissa meitä kutsutaan viherpiipertäjiksi ja ”tree huggereiksi” kun suojellaan luontoa ja vesistöjä niin tarmokkaasti ja puhutaan tuulivoiman puolesta ja viljelläänkin kaikki ei tehona vaan luomuna ja karjankin täytyy olla onnellista, eihän kukaan onnetonta jauhelihaa halua syödä tai surullisen kanan munia, siitä tulee itsekin pahalle mielelle.

4. amerikassa kaikki on yksittäispakattua tai muovissa. Kaikki ei tosiaankaan ole yksittäispakattua tai muovissa, mutta on paljon asioita jotka saa myös yksittäispakattuina esimerkiksi siksi että monet lapset syövät koulussa kotona pakatun lounaan ja on nyt vaan aika kätevää laittaa ne rusinat sinne lunchboxiin pienessä pussissa tai laatikossa sen sijaan että ne latois sinne irtona tai pussittais itse aamulla silmät ristissä. Kenenkään ei kuitenkaan ole pakko ostaa yksittäispakattua ja valmiiksi pussitettua vaan jopa vehnäjauhot ja kananmunat voi kaupasta ostaa irtotavarana, ja siis ihan tavallisesta kaupasta.

5. amerikassa kellään ei ole lomia, töitä tehdään vuorokauden ympäri ja lapset on aina vaan hoidossa. Ihan alkuun kysyn että kuinka moni teistä tai teidän töitä tekevistä puolisoista tarkistaa meilinsä iltaisin kotona? L lähtee aamuisin 7:30 ja tulee takaisin 17-18. Työmatkaan kuluu noin 30 minuuttia suuntaansa, työpäivälle tulee siis mittaa 8,5-9,5 tuntia päivästä riippuen. Työpäivän aikana voi kuitenkin huoletta käväistä lääkärissä tai vaateostoksilla tai pitkällä lounaalla tai... ja sitä lomaa jota ei ole on kuitenkin melkein neljä viikkoa vuodessa.

Minä olen kotiäiti, koska a)päivähoito on järkyttävän hintaista b)nanny maksais $45.000/vuosi ja c)koska me haluttiin että mä olen kotona lasten kanssa kunnes ne menee kouluun. Se oli meidän valinta ja siihen on talous mukautettu. Meillä on pieni talo, edulliset autot, me ei lomailla Hawaiilla tai Mexicossa tai Suomessa. Me ei syödä hienoissa ravintoloissa ja vietetä sillä tavalla kivaa elämää, meidän elämä on kivaa toisella tapaa.

Mun äitiysloma olis ollut 12vkoa plus osavaltion lainsäädännön mukainen 6kk... eihän se paljoa ole ja se on palkatonta eli säästää pitää jos on pakko käydä töissä, mutta paljon on niitä kotiäitejä. Jos satut olemaan yksinhuoltaja tai vähävarainen, maksaa osavaltion sosiaaliturva lasten päivähoidon, jotta vanhempi voi käydä töissä.

6. amerikassa ei ole minkäänlaista sosiaaliturvaa. Täällä on itseasiassa oikein hyvä ja toimiva sosiaaliturva ja valitettavasti täällä niin kuin useassa muussakin maassa on omat väliinputoajansa. Totean kuitenkin että me ollaan keskiluokkainen perhe ja L saa maan tavan mukaan terveysvakuutuksen työnantajan kautta. M:n koulu on puhtaasti verovaroin kustannettua ja koulukuljetuksineen ilmaista eli verovaroilla kustannettua. Kun M täyttää kuusi (kai) meillä on mahdollista hakea myös rahoitusta vammaisen lapsen hoitoon eli hoitoapua tai rahallista tukea avun palkkaamiseksi. Työtömyyskorvaustakin täällä muuten maksetaan jos sattuu työ menemään alta.

7.amerikassa ei pärjää ilman autoa. Tämä on totta, mutta... meillä on toimiva joukkoliikenne ja L:kin pääsisi työnanatajan ilmaisella bussilla töihin ja töistä kotiin. Meillä on hyvä ruokakauppa, hammaslääkäri, useampi ravintola, hieroja, pesula, vaatekauppa, pikkuputiikki... ihan kävelymatkan päässä ja myös leikkipuistossa käydään ihan jalan. Kun kävin töissä ajoin aamulla bussiasemalle ja otin bussin töihin.

8. amerikkalaset vanhemmat ei imetä eikä nyt muutenkaan kauheesti välitä lapsistaan... Mä en uskalla täällä edes kertoa etten imettänyt poikia ja että ne syntyi sektiolla ja että mä en käytä kestovaippoja. Tällä imetetään vuoden ikään saakka, synnytetään luomuna alateitse, kestovaippaillaan, kantoliinaillaan, nukutaan perhepedissä ja ollaan NIIIIIIIIIIIIIN kiintymysvanhemmuuden kannattajia että ihan oksettaa. Jopa työssäkäyvät uraohjukset pumppaa työpaikallaan erillisissä pumppaushuoneissa, jotta niiden ei vaan tarvitsis myrkyttää lapsiaan millään teollisilla valmisteilla. Vain hullut ostaa kaupasta purkkiruokaa ja kyllä hyvä äiti tekee kaiken ruuan lapsille itse... niin ja lapsi on valmis aloittamaan kiinteät sitten kun kykenee ihan itse lapioimaan sen ruuan suuhunsa. Aika monet kulmakarvat nousi ja aika korkealle kun meidän lapset on tutustunut päärynäänsä 4kk:n iästä asti.

En nyt tainut saada kymppiä kasaan vaikka listaa vois jatkaa loputtomiin... oikeesti...

Viimeisenä vielä – jotta voi karkottaa viimeisetkin lukijat saamalla ne tukehtumaan kahviinsa. Suomi ei ole erityisen täydellinen maa. Se ei ole onnela ja sielläKIN on paljon epäkohtia ja asioita jotka voisi tehdä toisin. Me suomalaiset ei olla maailman älykkäimpiä ihmisiä, jotka on kaikessa tehneet maailman parhaat ja tärkeimmät keksinnöt. Kaikkialla on fiksuja ja tyhmiä ihmisiä, kaikkialla on ihmisiä jotka välittää ja sit niitä jotka ei niin välitä. Kaikkialla on hyviä ja huonoja vanhempia, kaikkialla on kaikkea. Suomessa on myös paljon, paljon hyvää ja kaunista ja sellaista mikä kannattaa tuoda esiin, mutta se että jossakin (valtaosassa paikoista) tehdään asioita erilailla kuin mitä Suomessa on totuttu tekemään, ei välttämättä tee siitä toisesta ratkaisusta huonoa vaan vain erilaisen, joskus ehkä jopa paremman.


Tässä tää ehkä kiteytyy, mä olen ylpeä amerikkalainen ja näytän Yhdysvaltain passina aina yhtä täynnä ylpeyttä.


8 kommenttia:

  1. Kiva kun kirjoitit tasta yhdyn sun joka sanaan. Suomi on ihana maa ja suomalaisena pysyn sydammessa aina , mutta pian saan kantaa Amerikan passia. Jokaisessa maassa on hyvat ja huonot puolet, asiat tosiaankin vaan tehdaan erilailla ja se ei tee asioista valttamatta huonoja! Maailman kuva ainakin laajenee ja muuttuu kun asuu pois Suomesta edes jonkin aikaa!!

    VastaaPoista
  2. Oli tosi mielenkiintoista lukea näitä! Amerikan sukulaisilta välillä jotain kuuleekin, mutta helpompi ymmärtää, kun joku, jolla on parempi käsitys kummankin maan tavoista, kertoo. :)

    VastaaPoista
  3. Näinhän se on, joka maassa ja maanosassa on erilaisia ihmisiä ja käytäntöjä, joita ei voida yhteen nippuun yhdistää. Minun Helsinkiläinen suomeni on varmasti varsin erilainen kuin vaikkapa Pohjanmaalla elävän miehen. Jopa minun Helsinkini on todella kaukana työttömän Vuosaarelaisen arjesta (jo tässä on stereotypia ja oletus, enhän minä tiedä).

    Ja mitä tulee Eurooppa vs. Amerikka vertailuun, siinä on vissi ero. Eurooppa on täynnä eri valtiota, keskenään sotineita, eri kieliä puhuvia, eri kulttuureja sisältäviä maita. Yhdysvallat on kuitenkin osavaltioita sisältävä, yhden presidentin alla toimiva maa. Tämä sai mulle taas vähän näppylöitä oman vaihtovuoden aikana kun jenkkikaverit närkästyi samasta aiheesta kun mistä kirjoitat, mutta samalla olivat sitä mieltä että on ok jos menee ranska ja saksa sekaisin. Vaikka kokoeroa on, ja varmasti tekee käytännössä juuri sen että vaikkapa Alabama ja Kalifornia ovat kuin kaksi eri maata, se ei silti ole niin. Ja kyllä mun mielestä Ranskassa matkustanut amerikkalalinen voisi ihan hyvin kotiin palattuaan sanoa että "siellä Euroopassa tehtiin näin ja näin". Niinhän sitä aina näkee vain sen pienen alueen jossa juuri silloin matkustaa.

    Tästäpä herääkin oleellinen kysymys; milloin joku on riittävän "pätevä" kertomaan, miten asiat siinä maassa yleisesti menee? Montako vuotta siellä pitää asua, montako osavaltiota pitää koluta? Eihän sellaista täydellistä kuvaa voi koskaan syntyä, joten joudumme elämään tilastojen, median ja markkinoinnin maalaaman kuvan puitteissa, jota toivottavasti pääsemme rikastamaan matkustamalla kohteeseen. TÄstä kaikesta muodostaa meidän oma _mielipide_, josta minäkin kirjoitin.

    Loppuun on pakko vielä sanoa, että mähän nimenomaan rakastan Amerikkaa ja Kaliforniaa, mietitään aina siellä ollessamme tosissaan voisiko sinne muuttaa :) Mutta huomioita minäkin tein matkallani, suurin osa positiivisa ja osa negatiivisia. Toivottavasti pääsisin pian esim. Coloradoon yhden ihanan kaverin luo vertaamaan kokemuksia ja oppimaan lisää toisenlaisesta Amerikasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ranskassa matkustanut keskivertojenkki ihan varmasti sanoo että Euroopassa sitä tai tätä ihan samalla tavalla kuin yhdessä paikassa täällä käynyt toteaa että Jenkeissä niin tai näin ja tää yleistäminen olikin osa mun pointtia se kun nyppii mua aivan valtavasti... Meillä lapset käy koulua ja oppii kurjimmissakin kylissä lukemaan ja laskemaan, Kentuckyssä lukutaidottomuus on ihan oikea ongelma. Niinpä sanoisin ettei kukaan ole pätevä puhumaan yhtään mistään muusta kuin niistä paikoista joissa on oikeasti asustanut ja sitäkin vielä tietyllä tasolla rajoittaa se oma sosioekonominen asema ja tausta. En minä tiedä minkälaista on asua eteläisen Seattlen jengialueilla, voin vain arvailla ja todennäköisesti arvaan ihan pieleen.

      Mä myönnän että olen totaalisen yliherkkä tässä aiheessa enkä kirjoittanut tätä kirjoitusta ollenkaan pelkästään sinun kirjoituksen perusteella vaan siihen vaikutti moni muukin, kuten ne ihmiset jotka vain käväisevät täällä tai jossakin muualla päin maailmaa ja keskittyvät siihen kuinka siellä kotosuomessa KAIKKI on NIIN paljon paremmin ja parempaa.

      Mä tykkään sun tavasta kirjoittaa ja tällä kertaa se vain sattui osumaan omaan nilkkaan, luen blogiasi jatkossakin ja nauran varmasti ääneen vielä monet kerrat. Tervetuloa tutustumaan myös Pacific Northwestiin!

      Poista
    2. Joo en mäkään tästä nyt kauheasti palkoja nenään imenyt, kunhan yritin todistella, että saan sanoa oman mielipiteeni :D Niinhän se on, että yleistäminen on syvältä, mutta siihenhän me kaikkia aina sorrutaan. Pahempaa onkin sitten se, jos yleistämisen perusteella tuomitsee / väheksyy toisia. Tutkiaan ensin ja hutkitaan sitten, pitäydytään siinä.

      Täytyy siis karttaa omaakin kokemusta tosiaan enemmän. Voisi esim josuks nähdä muuta kuin NY:n ja CA:n. Laitan sulle sitten viestiä jos sinne teille päin eksytään, saataisiin paikallisopas ;)

      Poista

Kokeillaan miten tää kommentointi sujuu näin... Kerro mitä mietit. Jos et halua rekisteröityä, olet tervetullut laittamaan mulle sähköpostia tahdonasiat@gmail.com, tai kommentoimaan Facebookin kautta.