Siirry pääsisältöön

483 ja 796


Tänä aamuna olis taas paljon asiaa ja istunkin tässä miettimässä kääntyiskö sitä oikealle vai vasemmalle eli mistä aloittaa...

Luin eilen illalla artikkelin... ei kun aloitetaan siitä, että toi meidän läheinen ala-aste on periaatteessa ihan loistava koulu. Opetustulokset on kaikista osavaltion kouluista muistaakseni sijalla neljä tai viis, se on kohtuullisen uusi rakennus – ei siis kovin homeinen – ja periaatteessa kaikinpuolin hyvä ja hieno. MUTTA mä luin sen artikkelin eilen – ja tiesinhän mä periaatteessa sen ongelman, mutta en että se on NÄIN paha. Me asutaan uudella ja uudehkolla alueella, tarkoittaen, että kymmenen vuotta sitten täällä oli lähinnä metsää, karhuja ja muita villejä eläimiä, ja ensin rakennettiin alue A ja me asutaan sit sillä ihan uudella alueella B. Alueelle A rakennettiin koulu samalla kun alue A rakennettiin ja ajateltiin että rakennetaan alueelle B sit omansa ja sit tuli lama ja asuntokupla ja... alue B ei koskaan saanut koulua vaan koulupiiri omistaa edelleen ton meidän kadun päässä olevan tontin eikä oo rahaa rakentaa – varmasti näette mihin tää kirjoitus etenee – no niinpä siis kaikki alueen B lapset bussitetaan alueen A kouluun, siihen oikein hyvään ja kivaan kouluun... MUTTA kun sekä aluella A että alueella B on käytännössä jokaisessa taloudessa keskimäärin 2-3 lasta, joko ala-asteikäisiä tai nuorempia ja alueen A koulun kapasiteetti on 483 oppilasta. Tänä syksynä siellä hienossa ja kivassa koulussa on 796 oppilasta ja vuoden päästä kun meidän M:n pitäisi sinne siirtyä ennustetaan että koulussa on jo yli 900 oppilasta.

Asia on sinällään jo ihan karsea... koulunpihalla ei lapsimäärän takia saa leikkiä juoksuleikkejä, osa oppilaista joutuu syömään luokissaan koska ruokalaan ei mahdu, valtava määrä lapsia opiskelee parakeissa jne.... Mutta, mutta mä katson tätä asiaa tietysti omasta näkövinkkelistä ja katsoessani tätä asiaa siitä vinkkelistä mä totean että meidän perheessä on tasan yksi lapsi joka pärjää tuollaisessa kouluhelvetissä ja se ei tosiaankaan ole M. M on erityislapsi ja yli 900 oppilaan koulussa ei ole mitään mahdollisuuksia mm. kontrolloida koulukiusaamista välitunneilla... tai mitä tapahtuu täyteen ahdetuissa koulubusseissa tai miten oppilaat oppii täyteen ahdetuissa luokissa ja... tälläisessä koulussa voi opiskella vain selviytyjä lapset, ei meidän pieni ja herkkä erityinen. Se jää jalkoihin tällaisessa laitoksessa, se jää jalkoihin eikä koskaan opi yhtään mitään... mun henkeä ahdistaa ja aivot käy vinhaa vauhtia... tarvitaan Plan B tai Plan C. Yksityiskouluun ei kertakaikkiaan ole varaa tai mahdollisuutta, pitänee siis kutsua koolle M:n tiimi ja kysyä mitä mun tarvitsee tehdä, jotta mä saan sen johonkin muuhun lähialueen kouluun... huonoja kouluja täällä ei olekaan, ei siis väliä mihin niistä ja voin ajaa itse ja... se ei VOI mennä kouluun jossa on 500 oppilaan tilaan ängetty melkein 1000 lasta!!!!! 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...