Talo tuntuu
tyhjältä kun lapset on poissa. 180m2 on iso tila kahdelle ihmiselle ja pienelle
Koiralle. Mulla on ikävä niitä, en olis uskonut että se iskee näin nopeesti,
mutta kyllä – mulla on ikävä. Tuntuu kummalliselta mennä nukkumaan
tarkistamatta lasten unta lastenhuoneissa, vielä oudommalta tuntuu olla omassa
sängyssä ihan vaan kahdestaan L:n kanssa. Ikkunan takana kojootit ujeltaa ja
ulvoo pimeydessä, en osaa olla miettimättä M:aa – ei ihme että sitä pelottaa
toi ääni.
Tällaista meidän
elämä oli ennen, nyt se tuntuu ihan armottoman tyhjältä. Ihanaa siis saada se
24 tuntia ilman lapsia, mutta tylsäähän tää olis päivästä toiseen... nyt se on
juhlaa kun se on niin harvinaista.
Aikuisten hupeja... |
Eksyin tänään vanhaan blogiisi ja luin samalta istumalta sen liki kokonaan läpi. Sinulla on upea tapa kirjoittaa.
VastaaPoistaNiinpä seurasin sinua nyt tänne.
Terveisiä Kymenlaaksosta!
Anne
Kiitos ja tervetuloa! Toivottavasti viihdyt jatkossakin!
PoistaLuksusta parhaimmillaan - todellakin! Taisin itse siinä Riittämätön-blogissani kirjoittaa just tästä: kun NYT saa omaa aikaa, se on mitä suurinta luksusta. Mutta silloin ennen se oli se vallitseva tila, itsestäänselvyys, jota ennemminkin pakeni kaikkeen touhuun kuin pysähtyi nauttimaan siitä. Samalla huomasin, varsinkin nyt juuri ennen lähtöä olleessa 4 yön lapsettomassa pätkässä, että kun se ikävä iskee, siinä pohjavireessä tuntee sen, miten kamalaa olisi jos lapset eivät enää palaisikaan. Nythän sitä tietää, tarkalleen, että ylelliseltä tuntuva rauhallinen aikuisaika loppuu pian; mutta jos se olisikin jostain kamalasta syystä niin, ettei se loppuisikaan. Vaan se olisikin taas sitä jokapäiväistä todellisuutta. Sellaisessa tilanteessa murskaavaa sellaista.
VastaaPoistaTätä silloin muutama viikko sitten ääneen pohtiessani sain kyllä O:lta kohtuullisen saarnan siitä, miten osaankin aina ajatella sitä kaikkein kamalinta - sen sijaan, että olisin täysillä vaan nauttinut, kun saatiin olla ihan kaksin.
Tulipa taas luodattua - pointtina kun kuitenkin oli sanoa sulle, että NAUTI! Ja NUKU!
Halauksin,
Colchester Unit
Nukuttu ja nautittu, ehkä tää aamukahvi omassa rauhassa on parhaasta päästä ;)
PoistaIhana tukka, tykkään!! Ja ihanalta kuulostaa kahden oleminen, tahtoo myös!
VastaaPoistaEn muista milloin ollaan miehen kanssa oltu kahden kotona lasten jälkeen, mutta muistan tuon "tyhjän" tunteen. Melkein aina onkin niin, että me karataan hotelliin tms. kun meillä on vapaailta/yö. Jotenkin on niin paljon ihanampaa juhlia, kun tietää ettei aamulla herää samasta paikasta lasten kanssa (vaikka anoppi aina ihmetteleekin, et miksei mennä niille yöksi, kun ollaan Helsingissä rimpsalla;)