Siirry pääsisältöön

liimanäppisähköjänis


Joskus pientä ihmistä lykästää... L joutui tänä aamuna  selviämään K:n kanssa sellaisena aamuna kun jätkällä on a) vaikea liimanäppikohtaus ja b) olotilana sähköjänis. Mä  puristin makkarissa tyynyä vaan tiukemmin päätä vasten ja nukuin.

Mun nukkuessa K oli ensin latassut laatikollisen M:n Polly Pocketeja alas portaita, sen jälkeen jätkä eteni M:n huoneeseen ja levitti kaikki pikkulegot pitkin lattiaa ja junapöytää, aamiaisellaan silppusi omenapiirakkansa takaisin jauhoiksi ja kaatoi komeuden lattialle ja viimeiseksi vielä parkkeerasi olkkarin nojatuolin taakse ja heitteli O:ta ja M:aa sieltä pikkuautoilla nauraen räkäisesti aina osuessaan... Nousin siinä vaiheessa kun tyyny ei enää kyennyt peittämään jäähylle joutuneen jätkän ulinaa ja volinaa. Koska raakalaismaisen perheemme jäähysääntö on että jäähyllä pysytään kunnes on rauhoittunut ja ulina-raivo-kiukku-heittely-itku loppuu on jätkä viettänyt huoneessaan nyt jo pian tunnin... Välillä avaan oven ja kysyn onko tilanne rauhoittumaanpäin ja saan K:n raivon vain yltymään...

Mä oon salaa vähän tyytyväinen, kun L niin harvoin joutuu kohtaamaan poikansa tällaisena vaan pääasiallisesti törmää siihen iloiseen, sosiaaliseen ja hauskan vauhdikkaaseen nuoreen mieheen. K osaa olla tosi raskas kun sille päälle sattuu.

M ja O viettää laatuaikaa leimaten K:n rauhoittuessa yläkerrassa

Maanantaina on muuten taas kuvauspäivä ja ajattelin yrittää jaksaa kuvata koko 24 tuntia – olettaen että meillä herätään tavalliseen tapaan myös  yöllä, olkoonkin että niitä sattumia joina meillä ihan nukutaan on viime aikoina ollut useammin kuin koskaan aikaisemmin.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

toisenlainen äitienpäivä

Tämä teksti piti kirjoittaa ja julkaista jo miltei viikko sitten – äitienpäivänä. Piti kirjoittaa äitiydestä, elämästä meidän perheessä ja siitä miten ihani mun lapset on, mutta kuten usein käy, elämä heitti kapuloita rattaisiin ja teksti jäi kirjoittamatta. Moni muukin asia jäi tekemättä, moneksi päiväksi. Tästä ei kuitenkaan tule kirjoitus koronasta. Särky alkoi jo perjantaina, ajattelin hammassäryksi ja kiroilin. Kiroilin koska hammaslääkärit on kiinni eikä ne nyt muutenkaan ole ihan mun parhaita kavereita. Kiroilin koska hammassärky tarkoittaa juurihoitoa ja tässä maassa juurihoito ja sen päälle laitettava kruunu maksaa helposti tuhansia taaloja, jopa vakuutuksen kanssa. Otin kipulääkkeen ja toivoin että tilanne poistuisi itsestään. Arvannette... ei se poistunut. Siinä vaiheessa kun mukaan tuli päänsärynpoikanen ja tunsin miten mulla on kuvitteellinen otsatukka otsalla, ja takaraivo tuntui siltä että joku olisi tukistanut lujasti, ja silmäkin tuntui kummalliselta kerroin asiast...