Siirry pääsisältöön

voihan pohje (edit 4:57PM)


Tässä sitä taas ollaan... mulla on vasemman pohkeen sisäsivu kipeänä – juoksemisesta luulisin... vaan mistä mä tiedän onko se juoksemisesta vai onko se yhdistelmä autossaistumista ja liian alhaisia veriarvoja  = veritulppa vasemmassa jalassa...

Soitin niille hyytymättömyystyypeille sinne hyytymättömyysklinikalle ja sen sijaan että olisin rauhoittunut ne antoi mulle vaihtoehdoiksi a) soita lääkärille yksi b) soita lääkärille kaksi c) soita molemmille lääkäreille ja d) aja heti sairaalaan. Valkkasin toistaiseksi vaihtarin a) ja soitin lääkärille yksi ja toivon edelleen välttyväni kokonaan vaihtarilta d) sairaala. 

Nyt mä istun tässä keittiönpöydän ääressä ja erilaiset kauhukuvat vilistää silmien edessä samaa tahtia kun yritän mielessäni hahmottaa erilaisia vaihtoehtoja loppupäiväksi eli kuka hakee M:n ja vie sen terapiaan ja hakee sieltä? Mihin tyrkkään noi jannut? Voiko L liueta töistä ja hoitaa edelliset jos lääkäri passittaa mut suoraan sairaalaan kulkematta lähtöruudun kautta... niin siis tottakai se voi jos on pakko, mutta toivottavasti asia järjestyis jotenkin muuten... ehkä toivottavasti lääkäri yksi kuitenkin haluaa vaan ultran ja ennen kaikkea toivottavasti se ON vaan urheiluvamma... sitäpaitsi mulla on aivan liian vilkas mielikuvitus tällaiseen nykyään.

 Edit...

 vaihtarista a siirryin lopulta vaihtariin c) ja L oli jo vahvasti sen d):n kannalla kun ensin soitti takaisin lääkäri kaksi ja sitten yksi... molemmilla sama visio - ultraan mars... niinpä vietin iltapäiväni ultrassa ja kakkosen vastaanotolla L:n ajaessa lapsia pisteestä x pisteeseen y ja taas takaisin...

 Lopputulema: se ON urheiluvamma juoksentelusta. Enkö mä mitään voi harrastaa ilman että se kaatuu johonkin? Enää ei saa ratsastaa, lasketella, vuorikiipeillä tai hypätä laskuvarjolla - ei niin että olisin kahta jälkimmäistä edes halunnut tehdä... ja kun lähden juoksemaan niin heti iskee vamma. Yrittääkö jokin korkeampi taho kertoa mulle että sohvaperunan on syytä pysyä sohvaperunana ja olla rehkimättä liikaa...
Tunnisteet:

Kommentit

  1. Tiuhti27. syyskuuta 2012 klo 22.05

    Onneksi se oli vain urheiluvamma, vaikka ei sekään kivaa ole. Onnistuisko uiminen? Mahtuisko aikatauluun?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muusa Liinpaa28. syyskuuta 2012 klo 7.35

      Olis ihanaa päästä uimaan mutta se on täällä a)aikatauluongelma lue illalla ei jaksa ja b)rahakysymys kun täällä ei ole sellaisia ihania kunnallisia uimahalleja vaan kaikki on aina klubien ja vaatii jäsenyyksiä ja jäsenmaksuja... Jatkan siis juoksentelua, vähän varovaisemmin.

      Poista
  2. v28. syyskuuta 2012 klo 0.47

    Huh! Onneksi näin, mutta on tuo melkoista, kun joka kerta on kaksi skenaariota: normaali ja kauhu. Siis suuremmalla todennäköisyydellä kuin meillä muilla. Ainahan kaikille voi käydä mitä vaan, mutta... nojoo, tietänet mitä tarkoitan ;)

    Jatka urheilemista, sisukkaasti; kyllä ne vammat siitä vähenee ja oma fiilis kohenee kun kunto nousee! Tsemiä!! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muusa Liinpaa28. syyskuuta 2012 klo 7.36

      Joo ja typerintä tosiaan on se että aina joudutaan tarkistamaan. Mä olin itse ihan varma että se on vaan rasitusvamma kunnes se täti siellä puhelimessa onnistui lietsomaan paniikin... kyllä mä juoksua jatkan :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....
Lähetä kommentti
Lue lisää

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...
Lähetä kommentti
Lue lisää

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...
Lähetä kommentti
Lue lisää