vehnänorasta ja kirsikankukkia

Me istutettiin lauman kanssa eilen vehnänorasta pääsiäiseksi... jos tarkkaan katsoo niin se on jo itänyt. Illalla siirsin mun paperikalenterin iPadiin, katsotaan toimiiko se.

Alunperin olin suunnitellut retkeä eläintarhaan lauman ja Kummitäti K:n lauman kanssa tälle aamulle. M:lla vapaata koulusta ja jotain olis ollut kivaa tehdä. Käytännössä istuttiin kuitenkin kotona kun varashälytinfirma kävi asentamassa ”upgradea” meidän hälytinsysteemiin. Vaihtoivat yksikön ja vetivät jotakin uusia piuhoja seinien sisälle ja lattian alle ja nyt sitä voi sit säätää puhelimesta ja iPadiltä. Sillä asentajalla oli seitsemän lasta ja 22 lastenlasta... Mulla oli omieni kanssa tekemistä kun se testaili eri ikkunoita ja ovia ja lasinrikkoutumistunnistinta ja meillä piippas ja soi.

Iltapäivällä oli onneks kuitenkin leikkideitti sen M:n tytöbestiksen H:n kanssa. Mä sain kupin kahvia ja aikuista seuraa ja pojat lykki ostoskärryjä ja rattaita ja soitti isoveljen rumpuja. M ja H istui H:n huoneessa ja rakensi synttärikutsut – siis rakensi ei leikkineet – ja sit ne siirty vertailemaan toistensa iPadien sisältöä. Kotimatkalla käytiin Kotikaupassa ostamassa perjantaiherkut. Ohikulkija kysyi et onko se aina tollaista kolmen kanssa... sillä oli itsellään vaan yks. Sillä hetkellä K raivos sitä ettei saanut ajaa autolla ja M raivos muuten vaan ja O:ta ärsytti ettei M antanut sille sitä muropakettia... Mä keskityin nauramaan, kun en viitsinyt itkeäkään ja totesin et joo, kyllä meillä on aika usein just tällaista. En tiedä mikä M:aa ahdistaa kaupassa, mutta sellaista se vaan on sen kanssa just nyt. Jos se itse sais valita se odottais autossa, iPadin kanssa tekemässä tehtäviä. Onko se se valaistus vai värienkirjo vai äänimaailma vai mikä? En mä tiedä, mutta selkeesti sitä ahdistaa ja pahasti.

Mitä muuta? Ilmasin nurmikkoa sellaisella rautavärkillä L:n pestessä autoja ja seivästin vahingossa sisiliskon. Pahaa teki ja tolkutan itselleni etten mä nähnyt sitä... murhaaja, huutaa se pieni ääni takaraivossa. O oppi pissaamaan seisaaltaan, kun sen oli kaupan parkkiksella pakko päästä pissalle ja kotona se pissas seisaaltaan jo pönttöönkin. Ei jääty kiinni ja otin riskin et joku haluaa ilmoittaa kaksvuotiaan itsensäpaljastamisesta. Tiedän, lopettaa tän asian hehkuttamisen. Mut hei, se on viidessä päivässä mennyt vaipoista potan kautta pönttöön!!!

Huomenna aloitan aamutuimaan mammografialla, jatkan työpäivällä Suomikoulussa ja sen jälkeen elämä on avointa... jos sää sallii tehdään pihatöitä. Pionit kasvaa, hortensia pukkaa lehteä ja krookukset on kohta jo kukkineet... ajellessa törmäsin vaaleanpunaisiin kirsikankukkiin. Kevät on ehkä myöhässä, mutta silti se on täällä – ihanaa!