Siirry pääsisältöön

normikaaos ennen lomaa


Koko viikko on kulkenut jotenkin puolikaoottisissa tunnelmissa eikä tämä päivä taida poiketa siitä tunnelmasta mitenkään... pika-aamiaiset, eka autoon ja terapiaan L:n mukana, toiselle lounas ja ”show and tell” – ihmeellistä kyllä mä muistin sen - ja snacksit ja vaatteet ja... toinen bussiin, kolmas telkkarin eteen ja suomikoulukamat kasaan, kauppalistaa lomaa varten, sähköposteja, pika-aamiainen itselle, äkkiä jotain riepua päälle, koira ulos, kolmas autoon ja hakemaan sitä ekaa terapiasta... autolla suomikoululle laittamaan kaikki valmiiksi sijaista varten kauhukaksikon kanssa, pika-lounas jossakin – missä? Tässä välissä mä ehkä ehtisin käymään kaupassa, mutta ehtisinkö oikeesti viedä kauppakamat kotiin ja jääkaappiin vai kulkeeko ne sit loppupäivän auringossa lavalla? Vaihtoehtoisesti kotiin lounaalle, pojat unille ja sillä välin pakkausta ja sitä pyykinpesua mikä jäi eilen tekemättä... Makkarissa on pelottavan kokoinen kasa puhdasta, viikkaamatonta pyykkiä... Puolkolmeksi koululle hakemaan M ja terapiaan ja sieltä nopsaa kotiin ja pakkaamaan ja ruokkimaan lapset ja jossakin vaiheessa iltaa kaikki autoon ja matkaan ja, ja, ja, ja, ja... Mä yritän miettiä mitä mä olen unohtanut tästä yhtälöstä... L ainakin unohti läppärinsä kotiin ja ilmestynee kohta takaisin... M:n koulubussit pitää ainakin peruttaa huomiselta ja maanantailta ja posti ja mitä vielä?

M:n koulueleganssia
(ja noita sukkiksia ei kyllä oikeesti tartte yhtään mihinkään...)
Täältä tullaan LOMA ja lomatalo! Huomenna aamulla mä herään siihen kun aallot lyö rantaan  aivan liian aikaisin lasten metelöintiin - lomatalossa.


Kommentit

  1. Hah, meillä oli sama kaaos viime viikolla ja tämä viikko on sitten mennyt laukkusotkuja siivotessa ja samalla yritän valmistaa kamaa monikkokirppareihin. Mutta kyllä se on ihanaa kun hetkeksi pääsee pois...

    Otin muuten aika varhaiseen käyttöön kaksosten kanssa samat lounas-kylmälaukut ja kallet kuin noiden koululaisten kanssa, kätevää kun ei koskaan tartte tuoda nälästä kiukkuisia poikia kotiin tai miettiä mistä ruokaa hakisi. Tietty vaatii sen suunnittelun ja ajan sitten aamusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäis tosiaan varmaan alkaa pakkaamaan noillekin eväät.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...

rokotukset ei oo mikään uskon asia

Istun puolitietoisesti muurahaispes ään. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia, niitä jotka eivät ole nähneet mitä tapahtuu jos lapsi sairastuu polioon. Niihin jotka eivät tiedä että tuhkarokko on vaarallinen sairaus. Niihin jotka eivät tiedä että vihurirokkoon tai sikotautiin voi kuolla. Niihin jotka uskovat että rokotukset ovat vaarallisia, ja että maailma olisi parempi ilman. Niihin jotka eivät enää tiedä minkälainen maailma oli ennen. Niihin joilla on varaa olla rokottamatta, vai onko? vaccine infographic created by Leon Farrant Kuinka monta kertaa multa on kysytty että tiedänkö rokotteitten aiheuttavan autismia? Kuinka monta kertaa olen vastannut etten tiedä. Kuinka monta kertaa olen kertonut ettei se ole totta. Tuhkarokkoepidemia alkoi huvipuistosta. Se alkoi sieltä minkä pitäisi olla ”the happiest place on earth.”  Siinä on jotakin kornia. Siis siinä, että se lähti just sieltä. Tosiasiassa on enemmän kuin ...

tikapuita ylös maailmassa

Kulunut viikko on epäilemättä ollut haastavin. Siis haastavin sen jälkeen kun aloitin lokakuun 12. päivän aamuna orientaatiolla. On torstai-ilta ja tällä viikolla minä olen soittanut satoja puheluita, ottanut vastaan kymmeniä puhelinvastaajaviestejä, vastannut tsiljoonaan puheluun, käynyt läpi 31 uuden potilaan sisäänotto- haastattelua. Sivussa olen hoitanut normiajanvarausta ja soitellut ihmisille (150) muistuttelupuheluita erilaisita operaatioista, lääkäriajoista, verikokeista ja kuvantamistapahtumista.... unohdinko mainita että mulla on keuhkoputkentulehdus, infektioastma ja työpäivän keskimitta on ollut vajaat kymmenen tuntia. Keskiviikkona kai, totesin esimiehelleni että saatan ehkä karata. Ai, mihin – se kysyi, enkä osannut vastata. Vastasin sen sijaan seuraavasti; ”Kysyit multa taannoin kuinka mä kestän jatkuvia keskeytyksiä työssä, ja silloin sanoin että hyvin. Tänään väittäisin että olen lähestymässä takarajaa, kun puran puhelimesta kymmenen viestiä ja ennen kun...