Siirry pääsisältöön

jos niitä oliskin neljä


Laiskottaa. Pitäis lähteä kirkkoon, mutta kovasti tää takapuoli näyttää nyt nauttivan tästä tuolista ja mieli aamuhetkestä. Kaikkee haluis, mutta kaikkialle ei ehdi... jos tänään tuo metsä olis mun kirkkoni ja lähtisin sinne poluille Koiran kanssa, vaihtaisin hallelujaan hiljaisuuteen. L on vihdoinkin tainnut päästä sovintoon mun kirkossakäynnin kanssa tai sit mä oon vaan lakannut miettimästä mitä se miettii.

Rautakaupasta haluisin tuolimaaleja ja kynnyslistaa – autotallin kynnys on halki. Yksi tuoleista on jo maalattu, tummemman harmaaksi – kokeeksi. Lopuista on ajateltu kaikenlasta. Mustaa, valkoista, oranssia, keltaista, sinistä, punaista...

L lähti koeajamaan uutta fillariaan, se on kuin pikkupoika – ihanaa olla innoissaan jostakin uudesta. M oli eilen satuttanut nivustaipeensa ja kävely on hankalaa. Kyllä sitä nyt koetellaan, pientä rinsessaa. Ne on kaikki yhdessä syöneet eiliset synttärikarkit aamiaiseksi, istuneet tässä jo hyvän aikaa.





































Yhteen perheeseen oli syntynyt kaksoset 7 ½ kk:n ikäerolla edellisiin – siis kaksosiin. Katselen noita kahta ja mietin minkälaista mun elämä olis jos niitä ei oliskaan kaks vaan neljä. Tossa ne istuis, rivissä pöydän toisella puolella syömässä tikkareitaan. Olisinko mä enää tässä vaiheessa edes hengissä. Ajatusleikkinä se on aika kutkuttava, mutta hiki tulee ajatellessa...  Parempi näin. Paljon parempi näin.




Kommentit

  1. Jos sais ne pari lisää tuollaisina kolmevuotiaina? Mä ainakin ottaisin :) No mene ja tiedä, tänään varasin lentoja ja kyllä hiukan hikoilutti maksaa kolmesta lapsesta täysi hinta. Eli ehkä näin on ihan hyvä <3

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tikapuita ylös maailmassa

Kulunut viikko on epäilemättä ollut haastavin. Siis haastavin sen jälkeen kun aloitin lokakuun 12. päivän aamuna orientaatiolla. On torstai-ilta ja tällä viikolla minä olen soittanut satoja puheluita, ottanut vastaan kymmeniä puhelinvastaajaviestejä, vastannut tsiljoonaan puheluun, käynyt läpi 31 uuden potilaan sisäänotto- haastattelua. Sivussa olen hoitanut normiajanvarausta ja soitellut ihmisille (150) muistuttelupuheluita erilaisita operaatioista, lääkäriajoista, verikokeista ja kuvantamistapahtumista.... unohdinko mainita että mulla on keuhkoputkentulehdus, infektioastma ja työpäivän keskimitta on ollut vajaat kymmenen tuntia. Keskiviikkona kai, totesin esimiehelleni että saatan ehkä karata. Ai, mihin – se kysyi, enkä osannut vastata. Vastasin sen sijaan seuraavasti; ”Kysyit multa taannoin kuinka mä kestän jatkuvia keskeytyksiä työssä, ja silloin sanoin että hyvin. Tänään väittäisin että olen lähestymässä takarajaa, kun puran puhelimesta kymmenen viestiä ja ennen kun...

rokotukset ei oo mikään uskon asia

Istun puolitietoisesti muurahaispes ään. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia, niitä jotka eivät ole nähneet mitä tapahtuu jos lapsi sairastuu polioon. Niihin jotka eivät tiedä että tuhkarokko on vaarallinen sairaus. Niihin jotka eivät tiedä että vihurirokkoon tai sikotautiin voi kuolla. Niihin jotka uskovat että rokotukset ovat vaarallisia, ja että maailma olisi parempi ilman. Niihin jotka eivät enää tiedä minkälainen maailma oli ennen. Niihin joilla on varaa olla rokottamatta, vai onko? vaccine infographic created by Leon Farrant Kuinka monta kertaa multa on kysytty että tiedänkö rokotteitten aiheuttavan autismia? Kuinka monta kertaa olen vastannut etten tiedä. Kuinka monta kertaa olen kertonut ettei se ole totta. Tuhkarokkoepidemia alkoi huvipuistosta. Se alkoi sieltä minkä pitäisi olla ”the happiest place on earth.”  Siinä on jotakin kornia. Siis siinä, että se lähti just sieltä. Tosiasiassa on enemmän kuin ...

rahat on loppu, mutta myydään volvo

Hesarin kolumnisti ravistelee suomalaisia amerikasta käsin. Tällä kertaa aiheena oli peruskoulu. Kommenttikentässä ollaan takajaloillaan ja pyritään dissaamaan kolumnistin kirjoitusta oikealta ja vasemmalta, osa kutsuu suoraan jopa idiootiksi. Välissä muutama kannustaa ja tukee. Jokainen ulkosuomalainen tietää ihan hyvin ettei suomalaisen yhteiskunnan epäkohtiin saa puuttuua ulkoa käsin. Ei vaikka joskus täytyy mennä kauas nähdäkseen lähelle. Vain suomessa asuva suomalainen saa arvostella suomen terveydenhuoltoa, koululaitosta tai verotusta. Ulkosuomalaisen tulee kiittää ja kumartaa, ymmärtää että on lottovoitto syntyä Suomeen. Vaan onko se ihan oikeasti lottovoitto? Miksi niin moni lähtee? Miksi niin moni niistä lähtijöistä palatessaan päättää lähteä uudestaan; ”heti kun vaan voi!” Miksi niin moni lähtijöistä tietää jo lähtiessään ettei aio palata? Miksi ulkosuomalainen ei halua asua Suomessa, vaan tyytyy kärräämään lomiltaa mukanaan kalliita desingnesineitä ja vaatteita? Miksi?...