Siirry pääsisältöön

varpaatkin vihertää


Hypätään toiseen kertaan pois aiheesta ja myös mun uudesta best buddystä Jessestä – siihen palaan kyllä myöhemmin, toisinajattelijoita ja kyseenalaistajilta pyydän anteeksi.

Tässä kriisissä muhun on iskenyt myös luomu. Tai siis luomuhan muhun on iskenyt jo aikaa sitten, mutta tää ”ongelma” vaikuttaa olevan sekä yltymään että pahenemaan päin. Alkuunhan meille tuli ruokaremontti, joskus jo vuosia sitten. Luovuttiin transrasvoista, vältettiin glukoosifruktoosisiirappia ja liian kaukaata tänne matkustaneita vihanneksia ja hedelmiä. Ei tulis mieleenikään ostaa Afrikasta tänne lennätettyjä appelsiineja kun niitä kasvaa lähempänäkin. Ai miks? No siks, että ensinnäkin se määrä käsittelyaineita ja myrkkyjä mitä ne tarttee tehdäkseen sen hillittömän matkan ja päätyäkseen edelleen kauniina ja ihanina kaupan tiskiin ja sit toiseks se että appelsiineja saa täältäkin eikä mulla ole tarvetta tukea niiden rahtaamista pallon ympäri. Sit lasten synnyttyä siirryttiin valtaosin luomuun ja poistettiin myös epäsokerit ja väriaineet ja säilöntäpee. Jossakin vaiheessa rupesin leipomaan leivänkin itse, tietääpähän mitä siinä on - luomujauhoja, hiivaa, merisuolaa ja vettä – maistuukin paremmalta.

Ja sit tää prosessi levis tiskiaineeseen ja pyykinpesuaineeseen ja käsisaippuoihin, ja lopulta shampoon ja hoitoaineen kautta kosteusvoiteisiin, meikkeihin, huulirasvaan ja hammastahnaan. L siivoaa myrkyillä, siivotkoon. Peseydytään kuitenkin terveellisemmillä ja turvallisemmilla tuotteilla. Jopa käsidesi on meidän perheessä olevinaan jotenkin vähemmän myrkyllistä. Ainakin se tuoksuu paremmalle.

Alkuviikosta seikkailin lukijoitteni blogeissa ja törmäsin tähän juttuun. Eilen UPS toi mulle paketin ja nyt olen sit nakannut pikkuhousunsuojatkin mäkeen. Kestovaippailemaan en enää ryhdy. Aamulla mietin et sit kun M tulee siihen ikään, että sen kuukautiset alkaa... käyttääkö kukaan enää niitä kertakäyttöisiä siteitä ja tamponeja, vai onko kaikilla kuukuppi ja gladragit mukana matkassa.

Toissapäivänä seikkailin ekokaupan (Whole Foods Market) hiusvärihyllyssä, mutta en vielä uskaltanut hypätä siihen systeemiin vaan hain L'Orealit toisesta kaupasta. Eiköhän niittenkin aika kuitenkin vielä tule.

Vähitellen ja pikkuhiljaa me aletaan vihertämään ja vaikken ekoilija olekaan - sen näkee, jos ei muusta, niin autosta - niin uskon että ihminen on sitä mitä itseensä mättää – sisään ja/tai ulos – ja että itsestä on parempi pitää hyvää, hyvää huolta. 


Kommentit

  1. Siis käyttääkö kukaan enää kertakäyttösiteitä?! Muovinpala alushousuissa hiostamassa, ei kiitos. Mulla on ollut kuukuppi käytössä jo yli 6 vuotta, sillon ei ollut mitään väri- tai glitterversioita, niistä vain haaveiltiin! Mut oltiin varmaan ylpeitä siitä, et siihen aikaan markkinoilla oli 4 kuukuppimerkkiä: 1 Kanadasta, 1 Yhdysvalloista, 1 Iso-Britanniasta ja 1 Suomesta. Nyt merkkejä on aika paljon enemmän. Sitä ennen oon käyttänyt kestositeitä 90-luvun lopusta alkaen. Niitä myytiin sillon Ruohonjuuressa, joka ei ollut yhtään niin suosittu ja jokaisen tiedossa oleva kauppa kuin nykyään. Sillon ei ollu vielä söpöjä kuoseja, kuten nykyään. Onneksi maailma muuttuu ja luomu on Suomessakin jo tosi in.

    Mä en muuten käytä enää shampootakaan. Pesen vedellä hiukset ja joskus ihan ruokasoodalla ja huuhtelen etikkavedellä. Toimii! Kampaajalla käydessä kuitenkin suostun siihen, et hiukset pestään, vaik se haju on karsee. Tää on varmaan just sitä ekoilua, heh. Mut teoillamme luomme tulevaisuuden ja maapallon varat on rajalliset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päätellen siitä minkälainen valikoima kertiksiä löytyy kaupasta niin eiköhän valtaosa käytä kertiksiä :)

      Poista
  2. :)

    Millaisia luomuhammastahnoja käytätte? Mä olen nyt yrittänyt etsiä lapselle sopivaa luomuhammastahnaa. Periaatteessa en tahtoisi siinä olevan fluoria, mutta mitenkähän toi fluorittomuus sitten vaikuttaa... Vähän vanhemmalle voi jo antaa xylitolpurkkaa tietty. Taidan jatkaa vesipesuja tuon pikkuisen kanssa, vaikka hammaslääkäriltä tuleekin noottia.

    VastaaPoista
  3. Eikö teillä syödä enää edes Kraftin mac&cheeseä laatikosta? Kun itse asuin vähän aikaa USA:ssa niin hämmästelin kyseisen ruokalajin suosiota. Tuntui olevan jokaisen kotiäidin perusvalikoimassa sekä ravintoloiden ruokalistassa. Kokeilin tuotetta itsekin, mutten ihan innostunut eivätkä lapsetkaan. Maku oli omaan suuhun erikoinen ja suutuntuma mössöinen. Ja kun katsoin tuoteselostetta niin ei se kyllä mitenkään ravitsevaa ole; suolaa, sokeria, rasvaa, säilöntä- ja väriaineita. Pysymme siis perussuomalaisessa itsetehdyssä makaronilaatikossa. Tietääpähän ainakin mitä syö :)

    -Emma-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kraft on siivonnut tuotettaan sille tasolle, että meillä syödään sitä. Siinä on enää makaronia ja juustosoosin ainekset... maitojauhe, juustojauhe, värinä annatto. Meidän lapset rakastaa mac&cheeseä ja vastavuoroisesti jättää mun rakastaman suomalaisen makaronilaatikon lautaselle.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

toisenlainen äitienpäivä

Tämä teksti piti kirjoittaa ja julkaista jo miltei viikko sitten – äitienpäivänä. Piti kirjoittaa äitiydestä, elämästä meidän perheessä ja siitä miten ihani mun lapset on, mutta kuten usein käy, elämä heitti kapuloita rattaisiin ja teksti jäi kirjoittamatta. Moni muukin asia jäi tekemättä, moneksi päiväksi. Tästä ei kuitenkaan tule kirjoitus koronasta. Särky alkoi jo perjantaina, ajattelin hammassäryksi ja kiroilin. Kiroilin koska hammaslääkärit on kiinni eikä ne nyt muutenkaan ole ihan mun parhaita kavereita. Kiroilin koska hammassärky tarkoittaa juurihoitoa ja tässä maassa juurihoito ja sen päälle laitettava kruunu maksaa helposti tuhansia taaloja, jopa vakuutuksen kanssa. Otin kipulääkkeen ja toivoin että tilanne poistuisi itsestään. Arvannette... ei se poistunut. Siinä vaiheessa kun mukaan tuli päänsärynpoikanen ja tunsin miten mulla on kuvitteellinen otsatukka otsalla, ja takaraivo tuntui siltä että joku olisi tukistanut lujasti, ja silmäkin tuntui kummalliselta kerroin asiast...