Siirry pääsisältöön

juhlan jälkeen


Juhlan jälkeen arki maistuu, no – arjelta. Maanantaithan nyt on usein muutenkin vähän maanantaita, mutta sen viikonloppureissun jälkeen kamat on hukassa ja kaikki jotenkin epäjärjestyksessä. Vaikea startata elämää. Niin kuuluu olevan pojillakin, vaikeeta startata elämää.

M soitti ystävälleen synttärionnittelupuhelun. Valmiista käsikirjoituksesta huolimatta asiaa oli vaikeeta saada sanottua mutta onnistuihan se lopulta... luurin toisessapäässä tahtoi kaikessa innostuksessa unohtua että M tarvitsee aikaa saadakseen asian ulos ja jos sen keskeyttää se palaa takaisin alkuun.

Se odottaa koulubussia ja leikkii hammaskeijun tuomilla rahoilla. Kokonainen taala, neljässä osassa. Neljä kolikkoa. M:n ekat omat rahat. M:n toinen menetetty hammas. Kyllä ne on pieniä, ne pienet maitohampaat. Laitan ne talteen Tiffanyn turkoosiin pussukkaan. Miten siitä tuli näin iso.

Perjantaina käytiin sairaalassa seurantakäynnillä. Labra on paha paikka kun on neljä ja tietää et se sattuu. Tavattiin lääkäri ja iltapäivällä saatiin puhelimessa puhtaat paperit. Antibioottia jatketaan viikon verran, mutta bakteeria ei enää ole veressä. Yksi seurantakäynti vielä ensi viikolla ja sit tää on tehty. Neljä päivää sairaalassa, neljä viikkoa antibiootteja, neljä seurantakäyntiä. Tammikuu meni tähän touhuun ja katos kuin huomaamatta. Tällä viikolla siirrytään jo helmikuuhun ja kohta on kevät.

Kauheesti on asioita mitä pitäis tehdä. Onneksi on viikko aikaa.
  • Pitäis koota M:n rokotukset sitä kouluilmoittautumista varten yhdelle paperille. On sillä joo periaatteessa rokotuskortti, mutta mun mielestä siihen ei oo merkitty ihan kaikkea. Varmaan lastenlääkäriasema vois printatakin jonkinlaisen yhteenvedon?
  • Pitäis askarrella Ystävänpäiväkortit omille oppilaille.
  • Pitäis varata se silmälääkäri ja vatsalääkäri ja... mä oon vaan niin kyllästynyt lääkäreihin etten tahdo jaksaa ja viitsiä.
  • Pitäis suunnitella opetusta. Ideatkin on jo, mutta jaksu istua alas ja suunnitella ja työstää puuttuu täysin.
  • Pitäis ostaa synttärilahja sille synttärisankarille.
  • Pitäis täyttää poikien kouluilmoittautumiset ja kirjoittaa se $200 sekki.


Vastaleivottu leipä jäähtyy sillä uudella leikkuulaudalla. Taidan keittää toisen kupin kahvia ja jatkaa ajattelua. Yritän pehmeetä laskua tähän arkeen enkä lähde rynnimään kauppaan ostamaan kaalilaatikkoaineita. Sen ehtii iltapäivälläkin. Lueskelen hiljalleen sähköposteja, vastailen niihin joihin tarttee vastata, hengaan naamiksessa ja luen blogeja. Oon ajatusvarkaissa ja pohdin asioita. Ajatus palaa taas tähän:

Katso minua Jumala,
jotta tänä keväänä
uskallan nähdä
          tarkoitukseni
          tahtosi
          ja kaiken oleellisen

Kuule minua,
jotta tuntemattoman kynnyksellä
herään kuulemaan
          kaipuuni
          kutsusi
          ja kanssakulkijoitten äänen

Kosketa minua,
jotta astuisin kevääseen sanoen
          tervetuloa luottamus
          tervetuloa armahdus
          tervetuloa siunauksen salaisuus

Runo on Irja Askolan kirjasta Tie vie, pyhä kantaa

Olkoon se mun rukoukseni myös tällä viikolla. Siitä tulee hyvä olo. Mä odotan et posti tuo mun uuden raamatun, sen ekan englanninkielisen.  Se on pinkki.
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tikapuita ylös maailmassa

Kulunut viikko on epäilemättä ollut haastavin. Siis haastavin sen jälkeen kun aloitin lokakuun 12. päivän aamuna orientaatiolla. On torstai-ilta ja tällä viikolla minä olen soittanut satoja puheluita, ottanut vastaan kymmeniä puhelinvastaajaviestejä, vastannut tsiljoonaan puheluun, käynyt läpi 31 uuden potilaan sisäänotto- haastattelua. Sivussa olen hoitanut normiajanvarausta ja soitellut ihmisille (150) muistuttelupuheluita erilaisita operaatioista, lääkäriajoista, verikokeista ja kuvantamistapahtumista.... unohdinko mainita että mulla on keuhkoputkentulehdus, infektioastma ja työpäivän keskimitta on ollut vajaat kymmenen tuntia. Keskiviikkona kai, totesin esimiehelleni että saatan ehkä karata. Ai, mihin – se kysyi, enkä osannut vastata. Vastasin sen sijaan seuraavasti; ”Kysyit multa taannoin kuinka mä kestän jatkuvia keskeytyksiä työssä, ja silloin sanoin että hyvin. Tänään väittäisin että olen lähestymässä takarajaa, kun puran puhelimesta kymmenen viestiä ja ennen kun...
25 kommenttia
Lue lisää

rokotukset ei oo mikään uskon asia

Istun puolitietoisesti muurahaispes ään. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia, niitä jotka eivät ole nähneet mitä tapahtuu jos lapsi sairastuu polioon. Niihin jotka eivät tiedä että tuhkarokko on vaarallinen sairaus. Niihin jotka eivät tiedä että vihurirokkoon tai sikotautiin voi kuolla. Niihin jotka uskovat että rokotukset ovat vaarallisia, ja että maailma olisi parempi ilman. Niihin jotka eivät enää tiedä minkälainen maailma oli ennen. Niihin joilla on varaa olla rokottamatta, vai onko? vaccine infographic created by Leon Farrant Kuinka monta kertaa multa on kysytty että tiedänkö rokotteitten aiheuttavan autismia? Kuinka monta kertaa olen vastannut etten tiedä. Kuinka monta kertaa olen kertonut ettei se ole totta. Tuhkarokkoepidemia alkoi huvipuistosta. Se alkoi sieltä minkä pitäisi olla ”the happiest place on earth.”  Siinä on jotakin kornia. Siis siinä, että se lähti just sieltä. Tosiasiassa on enemmän kuin ...
24 kommenttia
Lue lisää

rahat on loppu, mutta myydään volvo

Hesarin kolumnisti ravistelee suomalaisia amerikasta käsin. Tällä kertaa aiheena oli peruskoulu. Kommenttikentässä ollaan takajaloillaan ja pyritään dissaamaan kolumnistin kirjoitusta oikealta ja vasemmalta, osa kutsuu suoraan jopa idiootiksi. Välissä muutama kannustaa ja tukee. Jokainen ulkosuomalainen tietää ihan hyvin ettei suomalaisen yhteiskunnan epäkohtiin saa puuttuua ulkoa käsin. Ei vaikka joskus täytyy mennä kauas nähdäkseen lähelle. Vain suomessa asuva suomalainen saa arvostella suomen terveydenhuoltoa, koululaitosta tai verotusta. Ulkosuomalaisen tulee kiittää ja kumartaa, ymmärtää että on lottovoitto syntyä Suomeen. Vaan onko se ihan oikeasti lottovoitto? Miksi niin moni lähtee? Miksi niin moni niistä lähtijöistä palatessaan päättää lähteä uudestaan; ”heti kun vaan voi!” Miksi niin moni lähtijöistä tietää jo lähtiessään ettei aio palata? Miksi ulkosuomalainen ei halua asua Suomessa, vaan tyytyy kärräämään lomiltaa mukanaan kalliita desingnesineitä ja vaatteita? Miksi?...
40 kommenttia
Lue lisää