torstai 3. tammikuuta 2013

uuden arjen alussa


Eilen alkoi terapiat – ne ainoat kaksi viikoittaista – tänään alkaa koulu. Me on palattu arkeen, uuteen ja rauhallisempaan. Mitä nyt L on kotona räkiksessä ja mullakin on paketti nenäliinoja liimattu kainaloon ja pojat taitaa olla kolmatta päivää putkeen yöpaidoissa. Hidas ja rauhallinen startti uuteen vuoteen tuntuu hyvältä sen loputtoman kiireen jälkeen. Kalenteri ammottaa tyhjyyttään ja kunhan jaksan, alan sopimaan ja suunnittelemaan pojille ja mulle leikkideittejä ja muuta ohjelmaa.

M:n uus toimintaterapeutti on ihana. Mä tiesin et se olis, kun oon sitä Klinikalla seuraillut. Uskon et niitten yhteistyöstä tulee hyvää. M:aa on useampi päivä valmisteltu siihen et sen oma erityisope Ms Tiffany on sairauslomalla tämän viikon. Samalla me prepataan sitä siihen et muutaman viikon päästä se menee yökyläilemään poikien kanssa ja me lähdetään kahdestaan Kanadaan. Mulla meni kauan ennen kuin ymmärsin ettei sen keskivertolapsen tarvitse tietää ja ymmärtää aina ja kaikkea etukäteen, poikien ei tartte. Poikien kanssa riittää et autossa kertoo mitä tapahtuu ja ne on ihan tyytyväisiä.

O on nyt terapiatauolla parikuukautta ja sit varmaan jatkaa... karkeamotoriikka kun edelleen on mitä on, eikä siinä hienomotoriikassakaan kehumista ole. Se on 2v 7kk – tänään, päivälleen – eikä edelleenkään osaa esmes pinsettiotetta. Itsetuntoa ja varmuutta se on kyllä saanut, ihan valtavasti ja se jos mikä on ihan mahtavaa.

Haaveita ja ajatuksia on paljon nyt kun on aikaa... eläintarhaan, museoihin, ystävien kanssa lounaille, trampoliinille hyppimään... mitä kaikkea ihanaa me voidaankaan tehdä. Tänään jois sais sen verran aikasiks et ostais Koiralle kaulapannan ja tilais siihen samalla osoitelapun.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kokeillaan miten tää kommentointi sujuu näin... Kerro mitä mietit. Jos et halua rekisteröityä, olet tervetullut laittamaan mulle sähköpostia tahdonasiat@gmail.com, tai kommentoimaan Facebookin kautta.