Siirry pääsisältöön

kaupassa


Käytiin kaupassa – joo, kaikki käy kaupassa – mutta kun mua on jäänyt kaivelemaan se että ”SEN toisen bloggaajan” mielestä ne Costcon pakkaukset on järjettömiä. Ne on joo tosi järjettömiä, JOS on lapseton pariskunta, tai JOS on yksi pieni lapsi. Meillä kun niitä lapsia on kolme ja huolimatta siitä ettei M syö mitään, ne kuitenkin näyttäis syövän aika paljon. Näinpä ainoa järjellinen tapa ostaa ruokaa on ostaa paljon ruokaa kerralla...

Käytiin siis kaupassa ja ostettiin:

15 pakettia Mac & Cheese
8 tölkkiä tomaatteja ja chiliä
8 tölkkiä papumuhennosta
3 jättipussia kultakaloja
1 kg mansikoita
1,3 kg mustikoita
2 kg levitettä (siis voita leivälle)
2 kg tortilloja
80 kahvipatruunaa
1 ½ kg kaakaojauhetta
1 kg kirsikkatomaatteja
1 kg paprikoita
4,7 litraa rypsiöljyä
2 litraa Kikkoman soijaa
23 kg täysjyvävehnäjauhoja (leipään)

Ostettiin me muutakin... viiniä ja lihaa illan vieraille ja...



Naurettavaa? Ei. Meillä kun edelleen on viisihenkinen perhe ja ruokaa kuluu. Harvemmin heitän mitään roskiin. Kaikki syödään kyllä. Meidän perhe menis vararikkoon jos nää samat asiat ostettais ihan tavallisesta ruokakaupasta. Meillä kun menee yhdellä aamiaisella helposti kymmenen kananmunaa ja kuus muropatukkaa ja kahdeksan jogurttia – pelkästään lapsille.


Kommentit

  1. Nauti vain rauhassa Costcon eduista munkin puolesta, liittyisin hetimiten takaisin jos vain olisi riittävän lähellä meitä. Nyt jo meidän kaupassakäynnit ovat niin monimutkaisia sen mukaan mitä kannattaa ostaa mistäkin, en jaksa lisätä puolentunnin ajomatkaa neljänteen tai viidenteen kauppaan. Ennen työmatka kulki ohi kätevästi. Onhan noita muitakin tukku-liikkeitä lähempänäkin ja yhteen liityttiin kun kaksoset kulutti paljon korviketta, mutta Costcon ruokavalikoimat sopi meidän perheeseen paremmin.

    Pakkauskoosta, kyllä muakin välillä kauhistutti kun tankin kokoiset ostoskärryt lähti kaupasta täynnä sipsejä ja limsaa, mutta onhan se ihan itestä kiinni mitä kuluttaa, ja miksi ei sitten käytä hyväkseen isompiakin pakkauksia jos kilohinta on parempi. Toisaalta jos ostaa enemmän (ja syö enemmän) vain sen takia että se on halvempaa ei siinä sinänsä säästä, tai jos ostaa ison pakkauksen joka pilaantuu ennen kuin sitä ehtii käyttää.

    Nyt tuli ikävä niitä mahtavan isoja pakastemustikka-pusseja, Finlandia-juustoja ja kavispyöryöitä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä haluan aina ajatella et ne jotka ostaa sipsejä ja limuja, et niillä on joko jotkut bileet tai et ne kärrää niitä johnokin special eventiin...

      Herkut me ostetaan muualta, kun harvemmin meillä on käyttöä 1,5kg:n brielle tai 4kg:lle suklaata. Tai käyttöä varmaan olis, mutta vähempikin riittää.

      Poista
  2. Nooh, anna toisen ihmetellä pakkauskokoja ;)

    Itsekin ihmettelin ennen lapsen saamista, että miten ihmiset käyvät Prismoissa ja Citymarketeissa. Lapsettoman näkökulmasta kaupoissa, joissa saa kävellä tolkuttomat määrät napatakseen sen maitolitran ja leivänpalan... Sinappikoneen myötä oivalsin nopeasti, että vaipat ja vauvanruoat ovat isommissa kaupoissa paljon halvempia sekä valikoimakin laajempi, kuin lähimarketissa. Ulkomailla asuessani kävin ajoittain tukkukaupoissa täydentämässä wc-paperi- ja vesipullovarastojani. Joskus tuli ostettua sairaan iso pussillinen raakapakasteita, kuten voisarvia... Ei silti, en edelleenkään tykkää hypermarketeista.

    Tuohon ostettavan ruoan määrään vaikuttaa muuten todella paljon se, ollaanko kotona vai töissä & päiväkodissa. Etenkin, jos syön kalliihkon (ja suuren) lounaan työpaikkaruokalassa, niin illalla kotona tyydyn laittamaan ruokaa lapselle ja oma ateria on leipää sekä hedelmiä. Tämän vuoksi tuntuukin, että arkipäivinä ruoan kulutus on aika vähäistä, kun taas viikonloppuisin tulee kokkailtua urakalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Annan, annan... oot muuten ihan oikeassa. Jos nää olis hoidossa ja me töissä niin varmasti ruokaa kuluis kotona ihan mielettömän paljon vähemmän. Nyt meillä ei syö kuin L ja sekin vaan kevyen lounaan/välipalan töissä.

      Rakastan pieniä kauppoja, mutta meidän tilanteessa ne ei vaan valitettavasti oo kovin tarkoituksenmukaisia.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...